Koulutusta

Viime lauantaina oli Eskolan Kaisa meitä kouvolalaissia kouluttamassa. Ekaa kertaa ikinä, kun koutsi ei tyrmännyt mun takaaleikkausviritlmiä. Kaisa sanoi, että mikä vaan saa koiran etenemään nopeiten, knnattaa eri variaatioita treenata. Kehui Rissan kykyä paikata ohjaajan virheet ;).
Tosi asia on, että meillä niitä parjattuja takaaleikkauksia ja takaaohjauksia on treenattu, koska mun valssit on niiiin kömöjä. Ja kisoissa paniikissa ei suunniteltuihin valsseihin aina ehdi ja on pakko säveltää koiran takaa. (Seliseli, herjaisi kuorossa nyt yltiökriittinen ässäm-ryhmä, he kärsivällisesti kannustavat meikäläistä treenaamaan juoksuvalsseja ;)).

Koska saavutimme moninkertaisesti vuoden agilitytavoitteemme, oli aloitettava tahkoamaan tokoa. Rissanen keksi osoittaa loppukesästä totaalista halveksuntaa noutokapulaa kohtaan. Mitä enemmän se kapulaa ylenkatsoi, sitä ärsyyntyneempi minä olin. Ja ärtyneenä kehonkieleni viestitti koiralle, että piru vie, totisesti tossa kapulassa on jotain toooosi kamalaa, jota on syytä karttaa. Toistoilla positiivisella nakkivahvistamisella nyt kantaa sitä jo suussaan! Yhtään jos paineistaa, esim. katsoo silmiin, niin kaaressa sylkäisee suustaan. Haastavaa on yrittää itse olla viilipytty, kun piski imrovisoi mm. PERUUTTELEE pitkin pihaa kapula suussaan. Lällättäisi varmaan jos osaisi.

VILLAPAITOJA

Tätini on innostunut kutomaan koirille villapaitoja, kysynnän vuoksi ihan myyntiinkin. Rissanen käyttää treeneissä ja tykkää (pieni mainos ;)). Hinta on kohdallaan, voin toimia trokarina, ullamari.kokko ät luukku.com

Rissa on alkanut kiinnostumaan Iirosta ja päin vastoin. Herkkä tutustumisnyhjäily päättyy valitettavan usein Iiron äijäkouran tiukkaan nipistykseen, Rissa jo älyää väistää. Hauska seurata kahden eri lajin (vielä) järjettömiä edustajia: miten poika aina ilahtuu nähdessään koirat ja kuinka koirat tuntuvat hokaavan, että pätkähän on meikäläisiä.

Kouvola 5.11.

Lisäys talven tyhmiin: Aan pihaharjoittelu on jäissä, kirjaimellisesti. Maneesikisat aamusta asti -15 asteen pakkasessa ei ole mukavaa.
Aamupäivän istua nökötin kuuluttajana, oikeesti on hyvät ne mun pilkkitermokengät. Tein huolella lämmittelyt (kanta pakaraan ja tänttäränttä...) Jerryn oppien mukaan, koira vetreä ja mulla oli ihan hiki kun lähdettiin radalle. Mujusella oli mielenkiintoiset radat, kolmosilla ei keppejä ja keinu ainut kontakti. Meille tuli nolla, oltiin neljänsiä. Räkänolla, en saanut riittävää napakkuutta käännöksiin, oli ihan liian löysä ote. Videolla näkyy, kuinka Rissa pyörähtää ylimääräisen kaarroksen melkein joka haltuunotossa. nollaonnollaonnolla...

Tulikin talvi!

Aina vaan jaksaa yllättää, joka vuosi kun se talvi tulee kuitenkin ;). Lunta on tullut yllinkyllin ja on kovin kauniisti verhonnut maiseman. Ihana polttaa kynttilöitä ja takassa ratisee tuli. Punaviiniä ja konvehteja sohvan nurkassa.

Ja sitten ne talven tyhmät: Talviautoilu on tyhmää. On tyhmää puntata ipanalle villapöksyt sun muut, kun saa pojan puettua, on itellään jo hiki. On tyhmää lykkiä rattaita polven korkuisessa hangessa, kun aura-autot ei ehdi tänne perifeeriaan. Vanha koira paleltuu.