Tänään Purinalla Esa Muotkalla varsin mukavat radat. Hyppiksellä Ryynillä minien ja medien nopein aika. Renkaan välistä lujahti, kun en tajunnut linjata oikein = hyl. Ihan mahtava fiilis hylystä huolimatta, yhteistyö tuntui hyvältä nja koira kulki!
Agirata kiva profiililtaan. Kontaktit maltoin suunnitellusti "pysäytys ja hengitys", kepeille ampui umpikulmaan tosi kaukaa ja kovaa. Voitto oli kyl kiva boonus (ja tuomarin kehut;))!
Oma jännitys antoi(vihdoinkin) suoritukseen pelkkää positiivista latausta. Olen nyt suunnitelmallisesti henkistä valmentautumista treenannut. Se, että se toimii näinkin hyvin oli ehkä päivän paras juttu ;)
Ai niin, Nisuminnalle tarttui yllättäen mukaan kisoista parson. PARSON! Cachet tuli koeajoon pariksi viikoksi, kivan oloinen elukka. "Miks kaikki hyvät ottaa parsonin?"
Rissa oli pari päivää Pessan Jennillä ja pääsi tekemään kaikkia perusterrierin lempiharrasteita (jyrsijäjahti+agility). Saaliiksi rotanpoikasia sekä 2 nollaa, joilla sijoituttiin KSSK:n seuranmestiksissä hienosti hopealle. Kiitti Jenni, Rissa pääsi unelmalomalle!
Ja koska eräs epäili, ettei mulla ole muuta kuin koiramaista vapaa-ajanviettoa, ihan pakko laittaa: kohta lähdemme hyvien ystävien luo syömään ja saatta joutua Ryynin kunniaksi maljaakin nostamaan ;)
Ens sunnuntaina Mikkeliin!
Saturday, September 24, 2011
Thursday, September 22, 2011
Murkku?
Vaihda otsikon ärrä ällään niin siinäpä mun tämänhetkiset tunnot Ryyniä kohtaan...
Eilen Ryyni kävi uhittelemaan Käpälämäen hallissa sellaselle amstaffin näköselle lihaskimpulle. Lähti ihan käsistä,ei onneksi ehtinyt hampaita käyttää. Mie menin epätyypillisesti niin erroriin, etten osannut heti reagoida riittävällä volyymillä. Niin kiukutta ja hävettää, sori Marika!
Naapurin suskoirille piti käydä vielä räkyttämässä aidan takaa, saakelin piski.
Nyt alkoikin sitten Ryynillä kurinpalautus.
Eilen taas superhyvät fysiikkatreenit! Toivottavsti ihmiset sinne löytäisivät, että saadaan treenit jatkumaan...
Eilen Ryyni kävi uhittelemaan Käpälämäen hallissa sellaselle amstaffin näköselle lihaskimpulle. Lähti ihan käsistä,ei onneksi ehtinyt hampaita käyttää. Mie menin epätyypillisesti niin erroriin, etten osannut heti reagoida riittävällä volyymillä. Niin kiukutta ja hävettää, sori Marika!
Naapurin suskoirille piti käydä vielä räkyttämässä aidan takaa, saakelin piski.
Nyt alkoikin sitten Ryynillä kurinpalautus.
Eilen taas superhyvät fysiikkatreenit! Toivottavsti ihmiset sinne löytäisivät, että saadaan treenit jatkumaan...
Monday, September 19, 2011
Aamukampa harvenee!
Ryyni: Välistä vetoja ja kuljetuksia vinkuhäntäpallolla, muistutusta, että siihen vispikäteen ois syytä reagoida niinku heti. Kahden lelun leikkiä hallissa tavoitteena lelun palautus (jepjep...). Keppien avokulmaa länkien kanssa.
Se kirkui ja riehui kyllä Lappeenrannassa autossa taas siihen malliin, ettei sitä kehtaa minnekkään ihmisten ilmoille viedä. Ihan hullu se on.
Se kirkui ja riehui kyllä Lappeenrannassa autossa taas siihen malliin, ettei sitä kehtaa minnekkään ihmisten ilmoille viedä. Ihan hullu se on.
Piirimestaruuskisat Lappeenrannassa 2011
Hurjasti onnea meidän Sari ja Ralli maksien hopeasta ja Iida ja Soolo medien voitosta! Huippuhienoa!
Rissan kanssa perinteisesti voitettiin eka rata ja mokattiin toinen, eihän nää ollu ku viidennet piirinmestikset samoilla askelmerkeillä... Ekalla radalla Rissa varasti (!), käskytin sit aika painostaen kontaktit, et pysyis edes joku tolkku. Lopussa ohjaus valui ja valui ja valui ja aidolla räkänollalla tuli Rissan kolmaskymmenes nollavoitto kolmosissa! Jee, bileet luvassa!
Tokan radan alku oli ihan tekemätön paikka meille, tietääpä taas mitä treenata. Lähdin kyllä ihan itsevarmana tekemään täydellä teholla ja pienellä riskillä, ei ihan onnannu ;).
Joukkuekultaakin saatiin<3! Oli kyl kiva päivä, vaikka flunssa ei ota laantuakseen, pahenee vaan. Kuvassa väsynyt kolmekymppinen ;)
Rissan kanssa perinteisesti voitettiin eka rata ja mokattiin toinen, eihän nää ollu ku viidennet piirinmestikset samoilla askelmerkeillä... Ekalla radalla Rissa varasti (!), käskytin sit aika painostaen kontaktit, et pysyis edes joku tolkku. Lopussa ohjaus valui ja valui ja valui ja aidolla räkänollalla tuli Rissan kolmaskymmenes nollavoitto kolmosissa! Jee, bileet luvassa!
Tokan radan alku oli ihan tekemätön paikka meille, tietääpä taas mitä treenata. Lähdin kyllä ihan itsevarmana tekemään täydellä teholla ja pienellä riskillä, ei ihan onnannu ;).
Joukkuekultaakin saatiin<3! Oli kyl kiva päivä, vaikka flunssa ei ota laantuakseen, pahenee vaan. Kuvassa väsynyt kolmekymppinen ;)
Wednesday, September 14, 2011
Treenipäivitystä
Torstaina oli Iidan fysiikkatreenit ekaa kertaa sisätiloissa. Tehtiin Agilityliiton kuntotesti pikku muutoksin. Olin oikeasti järkyttynyt, miten karsean huono kunto mulla on! Sain huonoimmat pisteet joka osa-alueelta, on mulla pitkä matka agilityurheilijaksi. No, matka on nyt ainakin aloitettu, ihan varmasti on keväällä paremmat tulokset.
Sunnuntaina pitkästä aikaa isommalla porukalla tehtiin pidempää rataa. Rata oli PM-kisojen finaalirata. Meillä oli Ryynin kanssa hyviäkin pätkiä. Olis pitänyt heti alussa jaksottaa rata palkkaamisineen, nyt ahnehdin liikaa. Eihän Ryynin vielä tarvikkaan heti osata veikeita kuvioita, eiks treenit ole siksi että treenataan? Asenne, se asenne, Ryyni ei ole Rissa, EI SAA TURHAUTUA! Pariin otteeseen Ryynis valui kontakteja kuumentuessaan...
...joten niitä vahvistettiin mainiolla kontaktikarusellilla parsonsisko-sannan kanssa tiistaina. Aa, hyppy, hyppy, keinu, pussi ja sama uudelleen. Olimme kerrankin huolellisen suunnitelmallisia. Vaihdeltiin palkkaustapaa kontakteilla: mie palkkasin kädestä ja eteen, sanna palkkas valmiilla ja viiveellä, välillä ilman palkkaa. Sama vapautuksen kanssa, randomia, randomi... Vapautus nopeasti /viiveellä käskyllä, liikkeestä /paikoiltaan käskyllä, omalla liikkellä ensin häiriötä, jne. Ryyni kestää jo aikamoisia häiriöitä JOS ei kuumene yli. Keinulla alkaa olla jo rutiinia, vaatii mun liikkeen eteen vielä, vahvistettava itsenäisyyttä.
Flunssaa pukkaa. Viime vuonna oli sama juttu piirinmestaruuksien aikaan, höh.
Aamukammassa enää 10 piikkiä, on se hyvä, että on jotain mitä odottaa ;)
Sunnuntaina pitkästä aikaa isommalla porukalla tehtiin pidempää rataa. Rata oli PM-kisojen finaalirata. Meillä oli Ryynin kanssa hyviäkin pätkiä. Olis pitänyt heti alussa jaksottaa rata palkkaamisineen, nyt ahnehdin liikaa. Eihän Ryynin vielä tarvikkaan heti osata veikeita kuvioita, eiks treenit ole siksi että treenataan? Asenne, se asenne, Ryyni ei ole Rissa, EI SAA TURHAUTUA! Pariin otteeseen Ryynis valui kontakteja kuumentuessaan...
...joten niitä vahvistettiin mainiolla kontaktikarusellilla parsonsisko-sannan kanssa tiistaina. Aa, hyppy, hyppy, keinu, pussi ja sama uudelleen. Olimme kerrankin huolellisen suunnitelmallisia. Vaihdeltiin palkkaustapaa kontakteilla: mie palkkasin kädestä ja eteen, sanna palkkas valmiilla ja viiveellä, välillä ilman palkkaa. Sama vapautuksen kanssa, randomia, randomi... Vapautus nopeasti /viiveellä käskyllä, liikkeestä /paikoiltaan käskyllä, omalla liikkellä ensin häiriötä, jne. Ryyni kestää jo aikamoisia häiriöitä JOS ei kuumene yli. Keinulla alkaa olla jo rutiinia, vaatii mun liikkeen eteen vielä, vahvistettava itsenäisyyttä.
Flunssaa pukkaa. Viime vuonna oli sama juttu piirinmestaruuksien aikaan, höh.
Aamukammassa enää 10 piikkiä, on se hyvä, että on jotain mitä odottaa ;)
Pikku-kepo tahtoo kilpailla!
Viikko sitten meiän pikku-kepo 5v päätti aloittaa kisauransa! Ensin piti vielä varmistaa juutuupin videotallenteista, että pojat ja miehet voi mennä agilitya, se kun on kepon mielestä ihan tyttöjen laji. Pariin otteeseen vei Rissaa treeneissä, opetteli käskyt (täppää, täppää...) oikea asenne (ihan helppoo), numeroiden kertaus kahteenkymmeneen asti ja eihän sitä muuta tarvita ;). Kotkan möllisoissa oli kiva tunnelma ja pikkumies paineli menemään minkä pääsi. Miten liikkistä <3! Rissa valitsi suunnan ja vauhdin, hauskaa taisi olla molemmilla. Maalissa kysyi asianmukaisesti: "Olikse nolla?" Nyt pitäis kuulemma saada valmentajaksi joku parempi kuin oma äiti... Videon laitan kun ehdin töihin tehokkaamman yhteyden päähän latailemaan.
Lappeenrannassa on oletettavasti Rissan viimeiset piirinmestikset sunnuntaina, joutaa sitten pojalle harrastuskaveriksi. Pojalla on luontainen auktoriteetti koiriin, perushuomioimattomuus kotona ja napakat komennot. Ruokkinutkin se on koirat ihan pienestä asti. Koirat eivät poikaa ole missään vaiheessa ihmeemmin kiinnostaneet, nyt välillä käskee Rissaa halittavaksi pikkukakkosen ajaksi, aina vaan liikkiksempää;)
Lappeenrannassa on oletettavasti Rissan viimeiset piirinmestikset sunnuntaina, joutaa sitten pojalle harrastuskaveriksi. Pojalla on luontainen auktoriteetti koiriin, perushuomioimattomuus kotona ja napakat komennot. Ruokkinutkin se on koirat ihan pienestä asti. Koirat eivät poikaa ole missään vaiheessa ihmeemmin kiinnostaneet, nyt välillä käskee Rissaa halittavaksi pikkukakkosen ajaksi, aina vaan liikkiksempää;)
Friday, September 02, 2011
Agikotkien möllikisat 2.9.11 ja psyykkauspaasausta...
Ryynin kanssa tavoitteena siis hakea omia, toimivia kisarutiineja. Tyypilliseen tapaan olin himpun verran myöhässä saapuessani kispaikalle, se jo mulle rutiiniksi laskettakoon. Molemmilla radoilla oli hyvää lähtö, kontaktit ja kepit, kovaakin tais Ryyni keskimäärin edetä. Kieltoja tuli molemmilta radoilta ihan perushypyiltä. Ryyni ei hae linjasta poikkeavia hyppyjä (eikä kisatilanteessa hyppyjä muutenkaan..?) ja mie en niitä älyä tarpeeksi näyttää. Treeneissä ei ole ongelma näyttäytynyt yhtä pahana, ongelma siis minun selvitettävä pääni sisällä. Perusohjaukseen huomiota, Ryynille pitää näyttää joka este (vielä). Muutenkin ohajus oli haparoivaa, multa puuttui tarvittava draivi. Jännä juttu muuten, nyt kun olen systemaattisesti tehnyt mielikuvaharkkaa "haastavista" osioista(lähtö, kontaktit, kepit) niin ne toimii tällä hetkellä tosi hyvin molemilla elukoilla kisoissa. Ihan pertsaperusohjaus ei ole juurikaan tavoitekuvaksi piirtynyt, jotenkin haastavaa saada jäsenneltyä edes mitä käydä työstämään.
Olen jonkin verran testannut omassa henkisessä valmentautumisessa teorioita alkaneista terapiaopinnoista. Meillä oli aiheena sosiaalisen oppimisen teorioissa pystyvyyden tunteen vahvistaminen. Siinä kehitetään taitoja vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. Kasvatetaan hallinnan tunnetta; tunnetta, että oikeasti pystyy vaikuttamaan omaan toimintaansa. Tekemäni harjoitteet on tosi simppeleitä, mutta tuntuvat toimivan (ja jo pelkkä tunne muutoksesta parempaan suuntaan saa aikaan positiivisen sysäyksen kehityksessä..!).
Ihan pähkinänkuoressa PYSTYVYYDEN TUNTEEN VAHVISTAMINEN:
OMAKOHTAISUUS- Kysymysten kautta tehdään näkyväksi aikaisemmat omat kokemukset ja suoritukset
Sijaiskokemuksien kartoittaminen käy varsinkin agilityyn! Tässä tavoitteena siis MALLI/VERTAISOPPIMINEN "act as if".
Sanallinen vaikuttaminen,kannustaminen, TSEMPPAUS (ja tässä hurjan tärkeää se muiden ihmisten pos. tai neg. vaikutus varsinkin kisatilanteessa!)
Ja sitten siitä vaan tulkitsemaan fysiologista tilaa ja omia tunnereaktioita ja niiden vaikutusta toisiinsa...
Olen jonkin verran testannut omassa henkisessä valmentautumisessa teorioita alkaneista terapiaopinnoista. Meillä oli aiheena sosiaalisen oppimisen teorioissa pystyvyyden tunteen vahvistaminen. Siinä kehitetään taitoja vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. Kasvatetaan hallinnan tunnetta; tunnetta, että oikeasti pystyy vaikuttamaan omaan toimintaansa. Tekemäni harjoitteet on tosi simppeleitä, mutta tuntuvat toimivan (ja jo pelkkä tunne muutoksesta parempaan suuntaan saa aikaan positiivisen sysäyksen kehityksessä..!).
Ihan pähkinänkuoressa PYSTYVYYDEN TUNTEEN VAHVISTAMINEN:
OMAKOHTAISUUS- Kysymysten kautta tehdään näkyväksi aikaisemmat omat kokemukset ja suoritukset
Sijaiskokemuksien kartoittaminen käy varsinkin agilityyn! Tässä tavoitteena siis MALLI/VERTAISOPPIMINEN "act as if".
Sanallinen vaikuttaminen,kannustaminen, TSEMPPAUS (ja tässä hurjan tärkeää se muiden ihmisten pos. tai neg. vaikutus varsinkin kisatilanteessa!)
Ja sitten siitä vaan tulkitsemaan fysiologista tilaa ja omia tunnereaktioita ja niiden vaikutusta toisiinsa...
Thursday, September 01, 2011
Mainos ;)
Suosittelen Iidan fysiikkatreeniä ihan jokaiselle agilityurheilijalle tai sellaiseksi haluavalle! Taas oli tosi hyvä treeni; vauhtikestävyyttä, räjähtävyyttä, lihaskuntoa... Jokainen voi tehdä oman kunnon ja taitojen mukaan (paitsi mie, joka olen niin kilpailuhenkinen, että väännän pahasti yli oman kunnon ja taidon ;)). Ensi viikosta lähtien olemme Kouvolan keskustassa Kankaan koulun jumppasalissa torstaisin klo 19.15-20.15. Multa saa lisätietoja.
Kun kelaa meidänkin lukuisia kisahylkyjä Rissan kanssa, miinustaa listalta tahalliset kontaktitreenit ja kymmenet vääränpäänputket ;), niin loput mieleen tulevat mokat ovat johtuneet vain ja ainoastaan mun hitaudesta / väärästä rytmityksestä/ kömpelöistä liikkeelle lähdöistä. Siis olen aina MYÖHÄSSÄ ja pahasti. Valssit ei vaan onnistu ilman kehon hallintaa. Juoksunopeus mulla ei ole ihan huono, kunhan pääsen vauhtiin. En vaan pääse riittävän nopeasti ja tiukasti liikkeelle. Sivuaskeleet, peruutus ja varsinkin pyöritys ovat vaikeita. Jos pitäis ohjata, en juokse tehokkaasti. Jos juoksen tehokkaasti, en pysty enää ohjaamaan. Ole siinä sitten olevinaan agilityurheilija!
Koska aion on tulla vihdoin oikeaksi AGILTYURHEILIJAKSI, olen alkanut tekemään tosissani töitä sen eteen. Ei riitä, että koiralle tekee vauhtia jos on itse ihan löysä ja kömö... Ryyni on niin erilainen etenijä radalla verrattuna Rissaan, sen kanssa on itse pakko pystyä liikkumaan tehokkaamin saavuttaksemme asettamani (korkeat) tavoitteet.
LUOVUTTAJA EI KOSKAAN VOITA JA VOITTAJA EI KOSKAAN LUOVUTA!
Tällä puheella...
Treenit Ryynin kanssa:
-Aalle ei malttais jäädä, jos seisotan "liian kauan". Ryynin sisäinen lähtölaskenta kestää 3 sekuntia. Tätä treenattava porukalla!
-keppien aloituksia länkien kanssa. Aiemmin satavarma umpikulma kusee
-Hyppysparraus auttanut hurjasti
Nykyään Ryynistä on tullut aiempaa vaativampi treenattava. Jos Ryynin kanssa tekee useampia toistoja palkkauksen ollessa vähän sinne päin (eli en anna sen voittaa lelua), se kuumenee (liikaa?) ja se ei enää
a. lähety esteille vaan jää rääkymämään ja pomppimaan (ja puremaan)
b. pysy kontakteilla satavarmasti (just se 3, 2, 1 -mene...)
c. tee mitään muutakaan viisasta.
Siispä mun on kiinnitettävä enemmän huomiota palkkaustiheyteen ja treenin jaksottamiseen. Ton kuumenemisen pystyy vielä hienosti hyödyntämään radalle, nyt vaan mun on oltava tosi paljon huolellisempi palkkaamisen kanssa. Kahjot Ninjat, silmä tarkkana siis!
Illalla olis Kotkassa Möllikisat ja mulla muutenkin työasiaa samalla suunnalla... Ryynin kanssa olis mun hyvä saada parit möllit alle ennen oikeita koitoksia. Aamukammassa enää 23 piikkiä!
Kun kelaa meidänkin lukuisia kisahylkyjä Rissan kanssa, miinustaa listalta tahalliset kontaktitreenit ja kymmenet vääränpäänputket ;), niin loput mieleen tulevat mokat ovat johtuneet vain ja ainoastaan mun hitaudesta / väärästä rytmityksestä/ kömpelöistä liikkeelle lähdöistä. Siis olen aina MYÖHÄSSÄ ja pahasti. Valssit ei vaan onnistu ilman kehon hallintaa. Juoksunopeus mulla ei ole ihan huono, kunhan pääsen vauhtiin. En vaan pääse riittävän nopeasti ja tiukasti liikkeelle. Sivuaskeleet, peruutus ja varsinkin pyöritys ovat vaikeita. Jos pitäis ohjata, en juokse tehokkaasti. Jos juoksen tehokkaasti, en pysty enää ohjaamaan. Ole siinä sitten olevinaan agilityurheilija!
Koska aion on tulla vihdoin oikeaksi AGILTYURHEILIJAKSI, olen alkanut tekemään tosissani töitä sen eteen. Ei riitä, että koiralle tekee vauhtia jos on itse ihan löysä ja kömö... Ryyni on niin erilainen etenijä radalla verrattuna Rissaan, sen kanssa on itse pakko pystyä liikkumaan tehokkaamin saavuttaksemme asettamani (korkeat) tavoitteet.
LUOVUTTAJA EI KOSKAAN VOITA JA VOITTAJA EI KOSKAAN LUOVUTA!
Tällä puheella...
Treenit Ryynin kanssa:
-Aalle ei malttais jäädä, jos seisotan "liian kauan". Ryynin sisäinen lähtölaskenta kestää 3 sekuntia. Tätä treenattava porukalla!
-keppien aloituksia länkien kanssa. Aiemmin satavarma umpikulma kusee
-Hyppysparraus auttanut hurjasti
Nykyään Ryynistä on tullut aiempaa vaativampi treenattava. Jos Ryynin kanssa tekee useampia toistoja palkkauksen ollessa vähän sinne päin (eli en anna sen voittaa lelua), se kuumenee (liikaa?) ja se ei enää
a. lähety esteille vaan jää rääkymämään ja pomppimaan (ja puremaan)
b. pysy kontakteilla satavarmasti (just se 3, 2, 1 -mene...)
c. tee mitään muutakaan viisasta.
Siispä mun on kiinnitettävä enemmän huomiota palkkaustiheyteen ja treenin jaksottamiseen. Ton kuumenemisen pystyy vielä hienosti hyödyntämään radalle, nyt vaan mun on oltava tosi paljon huolellisempi palkkaamisen kanssa. Kahjot Ninjat, silmä tarkkana siis!
Illalla olis Kotkassa Möllikisat ja mulla muutenkin työasiaa samalla suunnalla... Ryynin kanssa olis mun hyvä saada parit möllit alle ennen oikeita koitoksia. Aamukammassa enää 23 piikkiä!
Subscribe to:
Posts (Atom)