Monday, June 28, 2010

Purre kii, purre!

Pästiin Ryynärin kanssa peruutuspaikalle Mujusen saalisvietti-luennolle. Tuli just hyvään aikaan, sain varmistuksen, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Olen leikkiessä(kin)liian autoritäärinen, ihan tiedostamatta painostan koiraa eleillä toimimaan haluamallani tavalla. Lisäksi olen liian nopealiikkeinen, varsinkin keinutuksessa tempo saa olla toooosi rauhallinen ja luovutuksessa rauhoittavampaa paijausta. Mujunen suositteli pitämään koulutuksen ja saalisleikin vielä erillään, palkkaaminen toistaiseksi ainoastaan namilla. Katotaan, miten maltan... Ryyni sai kehuja: saalisviettiä totisesti löytyy, hyvä koko suun puruuote ja pentu ei ihan pienestä hätkähdä.

Tässäkin on monta eri koulukuntaa, esim Peetsa ei sallisi terrierille mitään saalisleikkejä ennenkuin se on täydellisesti kontrollissa (voiko terrieri olla täydellisesti kontrollissa?).
Musta tuntuu loogiselta, että tarjoan koiralle hallitun ja hyväksytyn tavan purkaa luontaista viettiä. Tavoitteenahan leikissä on, että suhde vahvistuu. Ja eipä siitä haittaakaan olisi, jos saisi vihdoin saalisleikillä palkkaantuvan terrierin ;)

SM 2010

Aivan kuten se Pohjois-Korea sai lopulta pahasti takkiinsa, samoin kävi mulle kauden päätavoitteen kanssa. Tietääpä taas mitä treenata.

Joukkuerataan olen ihan tyytyväinen, rataprofiili sopi joukkuekisaan (ja meille ;)). Fiilis oli just passeli, olo itsevarma, muttei mikään yltiö. Meille vitska kiellosta. Varoin liikaa ja vastakkaisen käden ohjaus jäi liikaa päälle Aan jälkeen. Olen ylpeä itsestäni miten sain virheen jälkeen nollattua ja menin ihan tosissani loppuun asti. Meidän joukkue oli lopulta viidestoista (Sumille hienosti 0, Maisa ja Rissa molemmat vitoset kieltovirheistä ja Taimille hyl)! Hieno homma, tavoitteena oli realistisesti tulos ylipääään ;)

Minien sunnuntain karsintarata oli tyrmäävän kamala. Oli jo ennen tutustumista luuseri olo enkä saanut asennetta muuksi käännettyä. Vahvasti estehakuisen ja irtoavan koiran kanssa aika tekemätön rata. Jalat tuntui liikkuvan kuin liisterissä ja mitään oikeaa yritystä ei löytynyt. Kun tuli hylky muurilla, olin ainoastaan pienesti yllätynyt, että ai, se hylky tulikin jo nyt... En saanut enää pakettia kasaan, näytösluonteisesti Rissa sinkoili ilman ohjausta sinne tänne, poistuin vähin äänin kesken pois. Eniten harmittaa (järjettömän rataprofiilin lisäksi) oma asenne ja se, etten kaikesta psyykkauksesta huolimatta saanut omaa fiilistä positiivisen tsemppaavaksi. Ehkä ensi vuonna sit

Blogger taas hulluttelee, enkä saa videoita laitettua. Laitan ne sit kun taas pelittää.

Wednesday, June 16, 2010

Pohjois-Korea!

On ollut oudon ontto fiilis agilitytreenaamisessa, vaikka pitäis olla kauden kovin hööki päällä, arvokisat kolkuttaa. Treenaaminen on ollut aivan liian välinpitämätöntä ja tavoitteetonta, hyi minua. Mielikuvaharkkaa ja henkistä valmentautumista enemmänkin, tuntuu hyvältä päästä starttaamaan SM-kisoissa!!

Eilen tuli Brasilia-Pohjois-Korea matsi ja mulle selkiintyi mun SM-teema, sama kuin noilla suuren johtajansa nöyrillä palvelijoilla:
Lähden tekemään parhaani. Teen töitä loppuun asti. Varmasti ei kertoimet ole mun puolella, mutta yritystä ja vääntöä ei tule puuttumaan!

Monday, June 14, 2010

Ryyni on ihana!


On se tosi kiva pentele! Se tekee ihan tosissaan jo viiden sekan paikallaanolo-harkkaa ja on intopiukeena kun saa namia. Häkistä tai ovista ei rynni ja puntissa roikkuminen on jo melkein kokonaan loppunut. Ryyni tuntuu oppivan tosi nopeasti, mutta ei usko läheskään niin helpolla kun pehmeämpi Rissa. Mulle kyllä sopii kovempi koira paremmin. Muistuttakaa sitten siitä kun ton pienen jästipäisyyttä kentällä kiroilen!

Pulin radat KSSK 12.6.2010

Kiva oli käydä katsomassa ykkösten kisoja pitkästä aikaa. Aika haastavia ratoja on nykyään ykkosissäkin, ainakin kun vertaa millaisia oli aloittelevilla ennen vanhaan joskus ysikyt-luvulla... Ykkösissä mekin sit Ryynin kanssa startataan syyskuussa 2011 ;) Tässä pari Marian ja Pulin rataa. Toi voittonolla-hyppisrata on hallittua menoa ja hyvää pertsaa. Asenne alkaa olla kohdallaan!

Wednesday, June 02, 2010

Treeniä ja pennuntuoksua

Treeneistä en kehtais edes laittaa... Viime viikolla alkuviikosta oikein onnistuneet treenit. Asenne kohdellaan ja onnistumisia tuli, ennekaikkea jäi hyvä mieli. Keskiviikkona kontaktit Rissa hiipi ja multa meinas leikata kiinni. Perjantaina Kahjojen Ninjojen ylipitkä hapotusrata, just tällästä olen ollut vailla. En vaan oppinut rataa, en sitten millään, keskittyminen ihan kateissa ja varsinkin se tappoasenne. Tekemisessä ei mitään syvempää ajatusta ja alitajunnassa jysjyttää, että kohta on SM:t, ihan kohta, ei ole aikaa treenata...

Tällä viikolla avokulmakeppejä, onnistumis% 75 eli ei edistystä siinäkään. Nyt pitää vaan nollata pää ja keskittyä onnistumisten ajatteluun ja paukuttaa SM:ssa kaikki panokset pöytään.

Vein koirat just hoitopaikkoihin, lähden viikoksi Jorgoksen luo ouzoa juomaan. Ikävä tulee pentulaista! Ryyni on aika ihana. Meillä on olosuhteiden pakosta koirilla aika tiukka tupakuri ja niin Ryynikin itse marssii häkkiinsä yöpuulle. Jotenkin liikuttavaa, miten nopeasti se on omaksunut talon tavat. Rissaa tietty mallittaa, hyvässä ja pahassa. Kohta mulla on kaksi pyllykärpäsneurootikko-parsonia... Ryynäri on kyllä tosi sopivan oloinen mulle, suora, reipas ja saalisviettinen. Mujusen opein ollaan patukkaleikit jo aloitettu ja hyvältä näyttää, on 2 kiloa tiukkaa tahtoa patukan toisessa päässä!