Shine bright like a diamond

Ryyni on hieno pieni timantti! P-Haun iltakisojen tavoite kontaktien osalta onnistui 100%, kesti vikalla radalla jopa kehun puomin 2on2offissa (mikä on ennen kuulumatonta). Ohjaus muuten diipadaapaa, molemmilla radoilla: tyhmät vitoset hyppyjen kielloista.

Kotkassa tänään oli tosi hyvä fiilis! Ekalta radalta nolla ja tultiin tokaksi. Rata oli multa kyl kamalaa räpellystä, kepeille viennissä oli ohjaaja aika pihalla...Taistelin tuloksen, vaikka ihan helppoa ei ollut.
Toka rata oli Saviojan hyppis, niistoja ja takaakiertopäällejuoksuja yllin kyllin ;). Lähdössä neuvottelua Ryynin kanssa paikallaan pysymisestä, räksytti ja pomppi. Voittonolla, vaikka esteiden 8-9 vienti oli multa todella tyhmä valinta.
Vikalla radalla Ryyni oli lähdössä vielä hullumpi... niin noloa kun piski ei usko! Radalla jalat ei vaan vieneet riittävästi ja olis pitäny olla napakampi> hyl. Aalta valui, uusittiin se priimasuorituksella ja poistuttiin takavasemmalle.

Ryynäri treenaa

Tänään juhlittu 7-vuotiasta ihmislasta! Kouluun on tutustuttu ja ekat hampaat irronneet. Äitin pieni on jo iso, miten se aika menee näin nopeasti! 

Koirat mukana lapsivilinässä ongelmitta, kuten aina. Tasan kolme vuotta sitten oli Ryyni just synttäribileiden aikoihin kotiutunut ja mahtui Legon Herofactory-rasiaan. Suuren suuri se ei ole vieläkään, mut on se jo oikea agilitykoira! Olen sen (agility)ominaisuuksiin kyllä tosi tyytyväinen. Se on hullun saalisviettinen, ahne, se kestää toistoja (ja mun epäloogisuuksia ja hermostumisia). Koko ajan haetaan sitä tasapainoa hallittavuuden ja hulluuden välillä, tässä lajissa kun ei tuu koskaan valmiiksi!

Treenattu on ja fiilis on hyvä. Kiirettä on piisannut, lepattavaa mieltä olen tyynnyttänyt Mindfullnes-harjoitteilla. Tuskin opitusta on haittaa kisoissakaan ;).

Keppisulkeiset. Avokulmaa vastakäden törkkäsyllä, toimii. Avokulmaa lähettämällä, jaahas... en siis lähetä jos vaan ehdin törkkäsemään. Umpikulmaa takaaleikkauksella ja ilman. Sivuetäisyyttä, ohijuoksua, perussettiä.

Helletreenit Mareenalla Sarin kanssa. Olin ihan löysä ja kuumuuden nujertama. Koira ei ollut kumpaakaan, joten onnistumiset näissä treeneissä kortilla. Sain kuiteskii vahvistettua irtoamista sivuhypylle ja pimeän pään putkea. Keinun suoritustavasta oltiin Ryynin kanssa eri mieltä.

Toissa päivänä iltalenkki vei hallille (muun Suomen katsoessa jääkiekkoa..?). Irtoamista ja kontakteja, kaikki tuntui onnistuvan. Keinu namivahvistuksella nyt ihan super!

Tänään aamulla pikaisesti ennakointeja (palkkaa kädestä paljon) ja erottelua. Erottelu ei oo satavarma, onnistuminen liikaa kiinni mun linjauksesta, Ryyni kun ei itse ajattele.

Tiukkoja persjättöjä ei kestä kepeillä eikä puomilla !! Ihme homma, vähänhän oon niitä persjättöjä tehny muutenkaan, mut silti. Vahvistettu 2on2off ja kepeillä pysymistä häiriössä (tiukkoja nykäsyjä, lelun heittelyä, kuumenettu avustajalla). Saattaa joutua nyt ennen arvokisoja parit hylyt kisoissa ottamaan, liikkeen mukaan lähtee kisatilanteessa ihan liian helposti.

Persjätöt treenilistalle!

Huomenna Hanna ja Papun kanssa P-Haun iltakisoihin eiku siis kontaktitreeneihin. Ryyni pysähtyy puomilla, saa tulla katsomaan ;)

Täällä taas!

Ei taida montaa lukijaa blogissamme olla, varsinkin kun päivitystahti on ollut näin kehnoa...
Nyt pikakelauksella kuulumisia:
Ryynillä kaikki arvokisanollat kasassa! Ojangossa reilu kuukausi sitten Allanin radalta räpellysnolla si.3, koira oli hukassa ja nauratti. Kouvolan omissa kisoissa Ryynille nollavoitto ja Rissanen pääsi radalle: nollavoitto mummokoirallekin! Kotkassa saimme pari viikkoa sitten sen himoitun tuplan sioituksilla 1. ja 2. Tänään kirsikkana kakun päällä Ryynille nollavoitto Agikotkien kisoista! Muutenkaan ihan hulluja sinkoiluhylkyjä ei oo tullut enää niin usein, pieniä mun tekemiä huolimattomuusvirheitä (ohituskieltoja, rimoja ym).

Ryynin kanssa on vaan ihana kisata! Se on niin tosissaan ja käy kuumana. Nyt alkaa balanssi hallinnan ja ylikuumenemisen kanssa olemaan kohdallaan. Ryyni pysyy (useimmiten ;)) lähdöt ja kontaktit toimii. Ne alkoi valumaan, kun en ollut tarkkana, soosoo Umppa. Itsestään selvyytenä ei voi mitään pitää Ryynin kanssa, on oltava ihan 100% hereillä ja tehtävä töitä. Nollaprosentti ei vielä ole vakuuttava kesän arvokisoja ajatellen, tästä on hyvä petrata.

Nyt ollaan treenattu säännöllisemmin. Listalla ollut putkikontaktierottelua (ei toimikkaan niin hyvin kuin luulin). Estehakuisuutta aina vaan, sivuhypyt ja tyhjään hyppäämistä. Hermot meinas mennä, kun suulisilla käskyillä ei edelleenkään hae esteitä (siis oikeita esteitä...). En jaksa nyt stressata, vois pahoissa paikoissa helpottaa ohjaamista, mut kuka sanoo, et agilityn tarvis muka olla helppoa!!? Lisäksi vahvistettu itsenäisyyttä kontakteilla ja kepeillä, putkijarrua, merkkausta.
Orenius kävi Kouvolassa valmentamassa, tietää taas mitä treenata... Turnajaiskestävyyttä ei mulla ole, hapotti jalat lopussa.

Omat fysiikkatreenit on ollu pari  kertaa viikossa pumppitrimmi, sauvakävelyä, satunnaisesti sulista tai uintia. Varovasti olen aloitellut intervallivetoja, ihan kamalaa! Tarvin siihen kaverin, yksin jätän kesken heti kun mennään mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kisoissa oma liikkuminen on tuntunut tehokkaalta. Lahjomaton videotallenne kertonee totuuden, että tömistelen, köpötän, junnaan valssit paikoillaan ympäri, huidon käsillä yli hartialinjan jnejne. Vanhat maneerit (varsinkin noi kädet, ja se, etten muista Ryynin lähtevän jalkojen mukaan!) vaivaa aina vaan kisatilanteessa. Kai mie joskus opin?

Lisäilin vanhoja vidoita koneelta juutuuppiin ja laitan uusia kunhan löydän kameran siirtokaapelin. Vielä on osa tavaroista muuton jäljiltä paikallistamatta...

Tilin nimi parsonrissanen.