Friday, December 19, 2008

JOULUA!


Iloista Joulunaikaa, nyt herkutellaan ja levätään!

Sunday, December 14, 2008

Länkitreeniä

Innostuin tosissani länkitreeniin Jennin leuhkittua Tuhon oppineen längillä avokulman yhdessä illassa ;). Nyt olen käynyt kolme (3) kertaa ottamassa länkitreeniä avokulmakepeillä. On tuo Rissa aika hieno terrierikoiralainen (siis pumiin verrattuna). Upeasti alkoi hakea avokulmaa kauempaakin. Otin tänään jo hypyn kautta lähettäen, hyvin haki. Yhtäkkiä ei koira kestäkkään minkäänlaista takaaleikkausta kepeillä, rytmi häiriintyy ja tulee kesken pois, ihme juttu. No, jospa taas malttaisin keskittyä opettamaan yhtä asiaa kerrallaan...? Jatketaan, jatketaan...

Friday, December 12, 2008

Riihimäki 6.12.08

Eka rata oli hyppis. Karjumista ja hosumista, rentous ja napakkuus ihan kateissa. (Räkä)nolla kuitenkin, sij. 3.

Toka rata meni aika lailla kuten ekakin, ei ollut kauniin kuuloista saati näköistä ohjausta... Vielä kamalampi räkänolla, sij. kuudes, ja kauan kaivattu TUPLANOLLA kuitenkin plakkarissa!!

Useammassa paikassa jälleen kartturi ihan hukassa, koira paikkasi hienosti ja pysyi tuomarin määrittelemällä linjalla, tuurilla. Ei tainnut yksikään suunniteltu valssi toteutua kummallakaan radalla. Olin ihan jumissa, jalat ei liikkuneet ja oma sijoittuminen radoilla ihan tyhmä. Muutamat viime kisat ovat olleet ihan hyviä, napakoita ja suunitellusti menneitä, nyt Riihimäki todisti kamalinta Umppaa ikinä...

Nyt kevätkausi rennompia ja napakampia nollia, kisaan vaan harvakseltaan talvella. Keskityn enemmän oman liikkuvuuden lisäämiseen. Koiralle hallilla tekniikkaa; avokulmakeppejä, nopeat ja itsenäiset kontaktit, sylkkäreitä, ym. Maneesiin pari kertaa rataa ottamaan. Kyl se siitä!

Friday, November 07, 2008

Lemmikkimessut 2.11.08

Kisapaikka Myyrmäki-halli oli tupaten täynnä ties minnoisia elukoita: alpakkaa, hevosta, frettiä... Pikku-I oli innoissaan varsinkin kissa-osastolla, ihme äijä. Rissaa en sinne osastolle vienytkään, innoissaan olisi ollut sekin ;)

Hyvät lämpät ekalle radalle, ihan kelpo menoa, tulos nolla, sij. 5. Olin myöhässä useammassa kohtaa, ehti koira pyörähtää pari kertaa ja kaarrokset levisi. Perskule! Ohjasin Sarin Rillaa saman radan, kontaktit ok ja hyvää menoa. Lipsautin Rillan vääränpäänputkeen ihan lopussa, kyllä korpesi.

Tokalle radalle sain huippulatingin! Kovaa mentiin, nopein aika mineissä! Tuli niiiin tyhmä kielto-pyörähdys, kun en muka olisi ennättänyt suoran jälkeen valssiin vaan yritin poikkaria ihan liian lähellä hyppyä. Sain kiellosta huolimatta pidettyä pakan kasassa ja paukutin loppuun asti. Loppurataan olen tosi tyytyväinen, mutkat tiukasti ja kepeillä uskalsin vedättää.

Mattokisat sopii selvästi hyvin meille molemmille. Selkä kesti hyvin, alkaa olla jo kunnossa. Seura oli mukavaa, kuten aina ;). Rissa oli ihana rento ja rohkea kisakaveri ruuhkaisessa hallissa. Pikku-I sai kissatikkarin lohduksi, kun oikeaa kissaa ei saanut. Nyt on taas kauhia hinku kisaamaan!

Thursday, October 30, 2008

Hissukseen...

Hissukseen olen mennyt ja nyt on ruoto jo suht suora. Varovasti pari kertaa jo reippaampaa kävelyä metsässä, koira vetää kanervikossa kuin viimeistä päivää. Vieläkään ei oikein selkä tärähtelystä tykkää, aion kuitenkin ite ohjata sunnuntaina.

Treenaaminen on ollut mielikuvatasolla ;) Yleensä tykkään ottaa kontakteille vahvistukset just ennen kisoja, no, nyt mennään näin. Illalla maneesilla ratatreenit, kertaakaan ei olla sinne vielä päästy, tuskin tänäänkään.

Aion mennä kisaamaan asenteella; koira osaa, mie osaan, huoli pois (ja turhat kikkailut pois!).

Friday, October 24, 2008

Varovaista treeniä ja harmitusta

Harmitus johtuu tästä perhanan selkävaivasta. Kuin myös varovainen treeni. Kontakteilla jälleen itsenäisempää lähettymistä namipalkalla, ihan iloisen näköinen elukka ollut. Oikeesti juoksemaan en ole vielä uskaltautunut. Ja ensi sunnuntaina pittäis Lemmikkimessuilla kisata. Töissä ja koulussa olen käynyt sisulla (oikeesti passatilla).

Thursday, October 16, 2008

Videoita


Nyt kun olen agility-saikulla, on tullut katsottua MM-videoita netistä. Aivan loistava juttu on ollut ne Nelosen kisakoosteet lauantaiaamuisin. Medit unohtui tallentaa, nyt makseja odottamaan. Pitäisi vihdoin purkaa ja editoida kaikki omat videoinnit vuosien takaa, tylsää. Enkä enää tiedä haluanko edes katsoa omia viiden vuoden takaisia sähläyksiä... Nooralta tuli vielä kuvia MM:sta, tässä niitä paljon puhuttuja tanssityttöjä ja pikku-I ;)

Wednesday, October 15, 2008

Urheilija ei tervettä päivää nää

Sen siitä saa, kun vanha ja kehno rykäsee äkkiseltään tiukat sulkapallosessiot. Kipeän selän siis saa. Nyt olen jo viikon joutunut ottamaan iisisti, ei paljon jalka nouse.

Tänään oli Oreniuksen Juha Kouvolassa kouluttamassa. Harmitti, kun en voinut osallistua, varsinkin kun olin ite äijän tänne hommannut. Tönötin kuitenkin katsomassa, paljon uutta oppia sain silläkin lailla. Esim. en rataantutustumisessa ikinä laske eri ohjausvalintojen metrimääriä. Nytkin tuli monelle valinnasta riippuen useamassa paikassa kolmesta viiteen metriin ylimääräistä per esterykelmä. Aika hurjasti ylimääräisiä metrejä siis koko radalle= turhaa tasoitusta muille!

Lupasi Juha vielä tulla tänne ja treeniryhmän kanssa mietittiin, josko porukalla Järvenpään suuntaan lähtisimme talvella. Talvella KSSK:n harkkahallissa kannattaa ottaa vaan tekniikkaa, maneesissa sitten rataa ja vaikka kerran kuussa Orenius-sessio.

Upea MM-kisakokemus!


Upeita ratoja, kasainvälistä tunnelmaa, suurta draamaa, jännitystä ja aitoa iloa! Kyllä kannatti lähteä! Jotenkin olisin odottanut enemmän sähäkkyyttä mini-luokissa, supertykkejä oli vain muutama. Ja vaikka itse olen ja tulen aina olemaan mini-ohjaja niin kyllä ne maksit on kuninkuus-luokka! On niitä bortsuja vaan paljon jännempi seurata ;). Vieläkin tulee kylmät väreet, kun katsoo maksien yksilöfinaaleja. Aitoa urheilua!

Friday, September 26, 2008

ÄM ÄMMÄT!

Huomenna alkaa Agilityn MM-kisat Helsingin jäähallissa! Hotellihuone on varattu, vielä pitää jotain sinivalkoista keksiä rekvisiitaksi. Pikkujokinen, Pikkukokko, Nisuminna ja Järjenvanki kyytiin ja menoksi!

Wednesday, September 24, 2008

Keravan kisat 20.9.08

Eka rata oli varustettu parilla kinkkisellä ansapaikalla, muuten virtaava rata MM-tuomarimme A. Savioja). Koira paikkasi hienosti ohjaajan kömpelyyttä, oli upeasti kuulolla ja tuloksena NOLLAVOITTO! Aan otin riskillä, koska rataprofiili niin vaati, liikuin ite aika kauas kannustamaan alas. Hyvin meni, ei tosin tullut on-offiin. Radalla oli itsevarma olo. Ihan tasapainoiselta saati sulavalta se mun ohjaaminen ja liikkuminen ei taaskaan videolla näyttänyt, ounou...
Tuplanolla antaa todellkin odottaa itseään; toka rata oli taas ihan kamalaa sähläystä! Toka rima alas, haltuunoton ajoitus ihan päin sitä. Päätin keskittyä kontakteihin, aa oli 2x, sain kahdesti suht nopeasti Rissan alas ja PYSYMÄÄN siinä, vaikka hehkutin, se ainut hyvä tällä radalla. En ohjannut rataa yhtään niin kuin olin tutustunut siihen, ei mitään kaunista katsottavaa, ei. Tulos hyl, väärä rata.
Vein Touho-pumia vikan radan. Herraa jouduin aika vihaisesti kehoittamaan olemaan haukkumati, hienosti jäi lähdössä. Aalta sitten poikakoira halusi ponkaista syliini ennen kontaktialuetta> ruma sana ja pumi uudelleen Aalle. Oikein nätin 2on-2offin jälkeen poistuimme radalta. On se vinha peli ;)

Sunday, September 14, 2008

Porvoo 13.9.08

Aikataulu oli kolmisen tuntia myöhässä, ilma kuitenkin aurinkoinen ja seura mukavaa niin mikäs siinä. Poika paneroi itseään jättimäisessä hiekkakasassa muiden ipanoiden kanssa, hauskaa näytti olevan hänelläkin. Olin tokavikana lähdössä, Rissa kävi kuumana vinkuhiireen ja minua jännitti epätavallisen paljon. Rata oli virtaava ja se ainoa valssi meinasi mennä pahasti pitkäksi. Onneksi jälleen koira korjasi hienosti ohjaajan kömöä ohjausta, on se hieno. Puomi nopea on-off! Aalla painostin, Rissa pysähtyi kontaktille kysymään (huom. ei alas asti enkä sitä vaatinutkaan...). Ohjaus ei ollut niin napakka paketti, kun olisin toivonut, VOITTONOLLA kuitenkin ;)

Sari ja Tuho nolla, Kitka, Rillaja loput KSSK:laiset hylyt.
Toka rata oli peruttu, koska aikataulut myöhässä. Minua ei harmittanut niin paljon kuin montaa muuta; ihme kiukuttelua...

7.9.08 Syysskaba Purinalla

Eka rata oli kuin meille tehty: virtaava ja valssiton ;). Rissa oli ihan tulessa! Hyvää tahtia mentiinkin, käännökset oli napakoita. Nejänneksi vika este oli mutka putki. Nolla alla, en tajua mitä pirua siinä oikein kävi, mutta Rissa oli tullut kesken putkesta pois (?) ja selän takan suoritti jo loppuhyppyjä... Hieno hyl, parasta ohjausta pitkään aikaan.

Toka rata vaikutti rataantutustumisessa ihan kamalalta! Onnistuneet ennakoinnit kuitenkin pelastivat väärän pään putkiansoilta. Mun valssit oli taas ihan kamalia... Aalla en tehnyt mitä olisi tarvinnut, koira kävi kuumana ja hyppäsi ennen aikojaan. Harmitti lähinnä oma tössiminen. Hyvä rata tämäkin, tulos 5, aika oli kohdallaan.

Rillalle nolla!

Orenius Kouvolassa

Taas oli huipputreeniä luvassa. Tärkeä muistutus asioita, joita täytyy treenata ryhmässämme (sylkkäri, liikkeelle lähtö, rytmitys, jne...). Nyt alkaa aukeamaan, missä ja milloin pitää enakoinnit tehdä! Hyvä fiilis, juha lupasi tulla vielä uudelleenkin...

Sunday, August 31, 2008

Aurinko armas!

Aurinko paistaa ja mieli on iloinen (vaikka onkin maanantai aamu). Äsken oltiin aamuretkellä pojan ja koiran kanssa. Auringon lisäksi äsken lämmitti mieltä seurata kaksikon puuhastelua lähimetsässä. Kun poika kyykistyi puolukoita napsimaan oli Rissa heti apajilla tsekkaamassa. Ja kun Rissa mylläsi sammalikossa myyräjahdissa oli poika auttamassa sormikkaat mullassa ja hihkumalla:"myyä, myyä, tule jo!". Molemmat tuntuvat tietävän, kuinka pitkälle voi mennä, liian villiksi ei leikki ylly. Hyviä kaveruksia ovat, äitin pikku auringot!

Monday, August 25, 2008

Löysiä treenejä...

En vaan onnistu saamaan minkäänlaista latausta ratatreeneihin. Löysää ja jotenkin välipitämätöntä ohjaamista ja joka hemmetin kerta toisensa jälkeen samat virheet.
Edes "kädet-puuskassa"-valvontakomissio ei tällä kertaa saanut pelon kautta latinkia, päin vastoin ;)

Olen treenannut iloista Aata: hyppy, Aa nakki kädestä kontaktille suunnilleen joka toinen kerta, hyppy, Aa, hyppy, Aa... Valtavasti on jo nyt nopeutunut alastulo! Tärkein vaikutus harjoituksella lienee muutos ohjaajan asenteessa: maata ei kaada satunnainen läpijuoksu kontaktilla!

Avokulma-kepit ihan hakusessa: länkitreeniäkö taas pakko alkaa ottamaan?

Thursday, August 14, 2008

10.8.08 Piirinmestikset Kouvolassa

Eka rata oli aika kimurantti, varsinkin kepeille vienti oli haastava. Sain kunnon tsempin päälle, lämpissä koira räksytti ja riekkui. Onnistuin pitämään pakan kasassa ja JUOKSIN hyppysuoran niin kovaa kuin lähti. Renkaalla suunnitellun valssin sijaan hätäsylkkäri ja koira pyöri ympyrää suuntaa kysyen. Kepeille vienti tosiaan oli meille kamala, en ehtinyt sinne minne olin suunnitellut (taaskaan) ja edessä härninä hyppy, paniikissa käskytin koiran siville ja seurautin kävellen kepeille... Tokoagility-suoritus oli kuulemma kamalaa/ kamalan huviuttavaa katsoa, minua radalla melkein oksetti kun jännitti se loppu. Noloa oli vielä VOITTAA minikolmoset moiselle antiagility-ohjauksella, tai no, kyllähän se nollavoitto aina lämmittää ;)


Hyppis oli kuin meille tehty, olisi tarvinnut vain antaa koiran mennä ja kankinolla olisi taannut piirinmestaruuden. Pää ei kestänyt ohjaajalla; kamalaa räpiköintiä, ohjaus koko ajan myöhässä, kädet huitoi minne sattui. Koko radalla ei ollut ohjauksessa tarvittavaa napakkuutta ja koira ei saanut keppien jälkeen riittävästi ohjetta suunnasta joten valitsi itse hypyn putken sijaan. Harmitti niin paljon oma moka, varsinkin kun samanlaisia väärä-rata-hylkyjä omasta löysyydestä johtuen on tullut koko kesä!

No niin rakkaat lukijat. Wannabee-piirinmestari2009 ei-yhtään-ylpeänä esittää Rätti-parsonin mamman, Lindin Annen ikuistaman kuvasikermän hyppyradastamme otsikolla: "Lapset, ei näin.", kuvateksti alla:

Koira sylkkäriin ja ohjaaja ihan myöhässä/vika paikassa...





Ohjaaja pyllistää ja huutaa pahalla äänellä...






Jään siivekkeen taakse, koska sylkkis ei sujunut suunnitellusti...





Koira tulee komentamaan, että tuu jo, johon ohjaaja VASTAKKAISELLA kädellä antamaan suuntaa (siis ikinä enää en kato saati laita kuvia ohjauksestani julkisiksi!!!)




Miksi valokuvissa näyttää tuhdilta vaikka on muuten niin sorja?



Hierotaan sitten suolaa haavoihin ja palataan hylyn jälkeisiin tunnelmiin. Kunnon urheilutoimittaja kysyisi: "Miltäs nyt tuntuu? Tavoitteet eivät oikein täyttyneet?".



Ei tämä laji varmaan olisi niin kiehtovaa jos se olisi yhtään helpompaa. Nyt ei enää harmita, ainakaan paljon. Lämpimät onnittelut uusille piirinmestareille, Kouvolan koville: Mirkka ja kääsna Taimi, Iitsu ja shetlam Soolo, sekä Jenni ja pumi Touho!!

Kouvola 9.8.08

Launtaina heti aamusta nilkka muljahti lämmittelyssä, karautin Kotatielle teippaukseen ja hyvin kesti juosta. Rissan kanssa tein turhan/tyhmän virheeen= turhaan otin koiraa äkäisesti haltuun sen juuri ponnistaessa, tietty rima alas. Uskon pelkän liikkeen riittävän vastaavasssa tilanteessa jatkossa. Puomin kontakti hieno, tuli kovaa kontaktille johon jäi kuin tatti vaikka juoksin itse stoppaamatta ohi parin esteen taakse, josta kutsuin hienon pienen mukaan. Olikin siten turvattu väärän pään putki, johon monet kolleegat lankesivat. Keinulta sinkasi räksyttäen ennen sen laskeutumista, huokaisten raskaasti otin keinun uudelleen ja täpöllä maaliin. En osannut edes hylkyä harmitella, sen verran makia oli se puomi ;)

Sama rata Heinosen Sannan Remo-villiksen kanssa. Yksi treenikerta pohjalla, tosin olin opiskellut Remon sivuilta videoita ja vuosikausia seurannut parin (aina takuuvarmasti viihteellisiä) ratoja. Remo jäi lähdössä pariksi sekunniksi paikalleen elikkäs karkasi ja heti sujahti vääränpään putkeen. Puomi oli ainoa valopilkku tälläkin radalla, Remo pysähtyi kontaktille! Sitten lisää väärän pään putkea, en saanut välistä vetoa onnaamaan, aalta loikkasi ja tais jäädä pari hyppyäkin välistä, okseri tippui... Ohjasin kyllä tosi kehnosti, Remo on VIELÄ haastavampi ohjata kuin Rissanen!!

Tuesday, August 05, 2008

Kotkan iltakisat 5.8.08

Rissanen oli vireessä, ohjaaja (kerrankin) keskittyi ja vei raivolla: NOLLAVOITTO! Olo oli ennen rataa jännittynyt, mutta itsevarma. Radalla en miettinyt muuta kun rataa ja koiraa. Päätin lähtiessä, etten prässää kontakteilla. Kuitenkin vähän piti näköjään äkäsesti sanoa: Aalla junnasi, en vaatinut ihan alas asti ja keinu oli aika karsea. Lopussa meinasi menna paniikin puolelle, seisoin itse puomin edessä koiran linjalla ja ei ihan lepposaa käskytystä ollut loppusuoralla. Kuitenkin koko ajan oli hyvä syke (kyl työ tiiätte mitä mie tarkotan...)

Muutama(kin) kanssakilpailija tuli radan jälkeen sanomaan, että oli kamalaa katella, kun koko ajan näytti, että koira A. lähtee käsistä, B. ohjaaja on myöhässä C. ettei ohjaajan valitsemat linjat VOI toimia. Kerroinkin kehittäneeni uuden "veitsenterällä"-ohjaustyylin, kun laji on muuttumassa niin tylsäksi. Ei ollut alkeiskurssille tulijoita.

Remonsannan kinttu on kipeä ja lupaili mulle kunniatehtävää Kouvolan lauantain kisoihin: käävil Remon kanssa painellaan siis veitsenterällä!

Orenius kouluttamassa Kouvolassa 4.8.08

Olen nähnyt valoa pimeän agility-tunnelini päässä!
Tosi hyvin toimii meillä aggressiivinen, napakka ohjaustyyli, aiemmin olen pelkällä äänellä rääkynyt, nyt oikea-aikaiset molemman käden tättäräät, ja avot! Kaarroksista sain pois löysyyttä ja ne löysästä ohjauksesta johtuneet kaahailut väärille esteille varmasti saa vähenemään. Niin siis kun muistais koko ajan ohjata... Kontakteille Juha neuvoi nopeampaa vapautusta, rentoutta, kuulemma ei kaada maailmaa, jos joskus tulee läpijuoksu, kunhan nopes kasvaa. Vielä pitää tota pureskella, vaikka tottahan se on, ei näillä junnaamisilla ole kärkeen asiaa. Olen tehnyt itselleni ihan liian ison asian kontakteista, tyhmä mie!

Paras anti oli menttaali-puolen vinkit, jossa onkin suurimmat ongelmat mulla ;). Miten välttää jäätyminen kisatilanteessa:
Ei saisi ajatella missään vaiheessa nollan tekemistä, voittamista, sijoitusta, muiden suorituksia, TR-pisteitä, EI MITÄÄN paitsi ratasuoritusta. Napakkaa, rohkeaa, loppuun asti vietyä, hyvää perusohjausta, se riittää.

Vielä kun suorituskykyä heikentävä jännitys kääntyisi suorituskykyä nostavaksi jännitykseksi...

Kaiken kaikkiaan oli yksi parhaista koulutuksista, missä mie olen ollut! Oli kyllä reidet maitohapoilla ja kesti tovin varsinkin vikan prässäys-radan jälkeen, että henki kulki. Juha lupasi tulla syksyn aikana uudelleen Kouvolaan meitä neuvomaan.

Tänään illalla Kotkassa on kolmosten iltakisat. Vähän ristiriitainen olo, kun en ole vielä ihan omaksunut eilen oppimaani, tuli niin paljon pureskeltavaa. Yritän nyt keskittyä siihen napakkaan perusohjaukseen ilman kikkailuja ja lupaan ohjata radan loppuun asti ;). Pitäkäähän peukkuja!

Sunday, July 27, 2008

Hamina 20.7.08

Ekalta radalta kepeiltä puolessa väissä virhe, takaaleikkausko syynä rytmin sekoamiseen, vaikea sanoa. Virheen jälkeen hurjalla tsempillä matka jatkui (hyvä mie!). Haastava väärän pään putki reiteen-taputuksella hienosti ja haastavat takaa-kierrä-hypyt onnasi hyvin. Ihan lopussa otin yhden välistä vedon liikaa, tulos HYL, mutta tuntui oikeasti mukavalta viedä pientä valkoista. Aa oli h-i-d-a-s, on-offi kuitenkin...

Tiia pelasti mut tokan radan rataantutustumisen jälkeen: Olin opetellut alun pyörityshässäkän ihan päin hässäkkää! Ihan ok opin sen radan reunalta ja hinku oli radalle kova. Olikin ihan AGILITYA meidän meno, pienet tiet, puomi mentiin 2x, varsinkin toka oli hieno ja nopea on-off! Fiilis radalla oli huippu, kunnes lopetin ohjaamisen (?) toka vikalla esteellä ja koira hakikin keppien jälkeen hypyn eikä putkea. Ai kuinka se sattuikaan. Kehittyminen tapahtuu kivun kautta, vai miten se nyt meni.

Harmitus omaan epäkelpo-ohjaamiseen oli sitä luokkaa, että päätin jäädä pois vikalta radalta.
Nyt pitää päästä harkkaamaan ylipitkää rataa, että oppisi pitämään paketin kasassa. Onko se nyt niin vaikeaa malttaa keskittyä sen nelkyt sekkaa, onko, kysyn vaan...

Seurasin kotikatsomosta netistä ja kooäsäskoon iskuryhmän välityksellä MM-karsintoja (kiitos Jennille reaaliaikaisesta tulospalvelusta!). Lauantain jälkeen olin jo varma, että vähintään yksi rurson passeli olisi joukkueessa (Bono ja/tai Esme). Harmi, ei pieniä valkoisia joukkueessa vielä tänä vuonna, ei vielä... Se on tässä lajissa niin pienestä kiinni... Huippu-koirakot joukkueisiin valkkaantui, en minä sillä. On se Jaakko kuningas, hitto vie, niin helpon näköistä ohjausta!

LOMA!

Olemme lomailleet koko perhe nyt jo pari viikkoa. Taisinkin jo olla loman tarpeessa ;)
Ihaninta on unohtaa kännykkä ja kello ja vaan olla...




Sunday, July 13, 2008

Paljastuksia...

Potkitaanko mut pois SM-ryhmästä kun paljastan tämän: mie olen nykyään harrastelija! Luin viimeisimmän ASB:n pääkirjoituksen ja kauhukseni huomasin, että kuulun siihen ekaan ryhmään, tavoitteet kyläkisoissa ja piirinmestaruustasolla...Ounou!
Tämä johtunee tämän hetkisestä elämäntilanteesta. Yrityksessä laajennus ja töitä on ollut sen mukaisesti, pieni lapsi (AINA hyvä tekosyy vaikka mihin), se perhanan maratooniflunssa keväällä, aika ei kertakaikkiaan ole nyt treenaamiseen ja kisaamiseen riittänyt. PÄNNII!! On se nykyään kolmosissa jo niin kova taso, että huipulle päästäkseen pitää olla hyvä joka osa-alueella ja olla valmis aikaa ja rahaa siihen satsaamaan. Ei riitä, että on hyvä koira.? Yhteistreeneihin olen päässyt vain pari kertaa koko kesänä, aina kun on kakkutarjoilua... Hulvaton SM-ryhmämme kyllä motivoisi kentälle lähtemään ;)

Omineni olen ohimennen (mutta huippuiloisesti !) käynyt ottamassa kontakteja, keppejä, ym tekniikkaa. Sen verran jumi olen, että päätin olla ottamatta yksin yhtään pidempää rataa. Ensinnäkään en saa oikeaa virettä , teen mitä sattuu ja toisekseen, tarvitsen sen kädet-puuskasa-palautteen kehittyäkseni. Fyysinen kunto on ihan rapa, grillikausi turvottanut entisestään jo vankkaa varttani ja lenkille en ole joutanut. Paljastanpa nyt tämänkin; ostin henkkamaukasta caprit (saprit?) kokoa 44. Että on sillä persiillä kokoa on.

Testasinn jo möllikisoissa, misä jamassa on ne kontaktit. Huonossa. Rissa tuli suht alas asti, mutta vapautti itsensä elikkäs karkasi mokoma hyppäämällä iloisesti ylöspäin ponnistaen kontaktilta. Nostin sen takaisin kontaktille ja kehuin kun se sai hiissattua itsensä oikeaan asemaan. Aloitin kontaktien tehokuurin, katotaan 20.7. Haminassa missä mennään. Niin, mullahan on nyt päivittynyt kauden päätavoite astetta realistisemmaksi, eli sinne piirinmestaruustasolle :D. MM-karsintoihin menen turistiksi.

Sunday, June 15, 2008

Hauska reissu Varkauteen!

Olipa hauska reissu ja mukavaa seuraa! Lähdimme jo perjantaina Marian vanhempien mökille Joroisiin. Ihana paikka järven rannalla, oikeat suomifilmi-maisemat. Lauantaina SM-joukkuekisat. Kisapaikalla kääsna Josen mamman jalka oli juoksukelvoton, joten viiden sekunnin harkinnan jälkeen lupauduin Jomppaa ohjaamaan. Saatiin vitonen kepeiltä kun en saattanut, vaan yritin väkisin lähettää, yliaikaakin tuli. Rissan kanssa vitonen, puomin alastulo paukkui! Aakin oli siinnä ja siinä, voi itku... Muutenkin oli ohjaus ihan kamalaa. Joka mutkassa lähti koira vika suuntaan haahuilemaan kun en saanut tehtyä mitään suunnittelemiani ennakointeja, olin ihan jäykkis. Tiialle ja lainakääsna-Taimille kanssa vitonen ja yliaikaa ja Sarille ja Sissille pikkasen yliaikaa. Joukkueelle tahkottiin tulos kuitenkin ;)
Medeillä ei joukkuetta ollutkaan ja maksit saivat melkein tuloksen. Sarille ja Rillalle kelpo vitonen, Suvi+Viivi nolla, Tuholle kolme kieltoa ja Rämpälle hyl. Ja ei-enää-kooäsäskoolainen-van koookooysiysiläinen-Soololle vitonen, rina tippui okserista, hieno rata kokkonaisuudessaan.

Sunnuntaina oli ihan kamala keli, vettä tuli kuin aisaa. Lähdimme jo iltapäivällä kotia kohti. Treenikamu Jenni ja Touho oli upeasti 13. makseissa, ONNEA!!!

Oli taas jännää seurata huippujen ratoja. Jotkut vaan on niin hyviä! Ensi vuonna sitten Tornioon, nyt otan ne nollat jo alkukaudesta ;)

Monday, June 09, 2008

Tyhmää ja mukavaa

Rissasella kuvassa myös omia tuntojani kuvaava "TYHMÄÄ"-ilme...

Tyhmää on tämä järkky räkätauti, joka perheessemme jyllää, nytkin kuumemittari kainalossa yritän olla säälittävä. Viime viikosta on räitty kyllin, en kyennyt Oreniuksen oppiin perjantaina ja se harmitti paljon! Koko kevät on räkätauteja tyhmiä sairastettu, liikunta on jäänyt ihan liian vähälle ja se se vasta tyhmää onkin. Tyhmää on, etten ole rykimiseltä ja varsinkaan työnteolta ehtinyt kentälle, kontakteja haluaisin ennen lauantaita vahvistaa ja edes kerran mennä kunnolla rataa. Tyhmää tuntea huonoa omaatuntoa milloin mistäkin, useimmiten lapsen (ja koiran?) liian kiireisestä huomioimisesta.


Mukavaa on kesä. Grillaaminen ja saunakalja laiturin nokassa. Luonnon ihmettely 2-vuotiaan kanssa:"äiti kato, muumalainen, äiti kato, peeponen...". Miksei ite enää ole vuosikausiin huomannut mitään muumalaisia ja peeposia, saati jaksanut innostua niistä? Pitäisi, meidän kaikkien!! Mukavaa on metsässä kävely koiran kanssa liian aikaisin aamulla kun kaikki kunnon ihmiset nukkuu vielä ja linnut huutaa ihan homona. Mukavaa on lähteä loistoporukassa ässäm-kisoihin viikonloppuna. Enää ei nouse möykkyä kurkkuun yksilökisa-asian tiimoilta (glumps) vaan ylpeänä edustan KSSK:ta joukkuekisassa ja keskityn olemaan rento turisti.


Tänään oli tuuli viedä Rissan kuin leijan Raussilan pellolla, ihan kamala myrsky. Onneksi on massaa kerääntynyt nahan alle ja pysyi maan pinnalla terri. Illalla kävimme Sykkeessä toteamassa isolla rahalla hiivan aiheuttaman ärhäkkään korvatulehduksen Rissalla. Ei tarvi varoajoista huolestua ei...

Tuesday, June 03, 2008

Jennille ja Rissaselle tuplanolla 1.6.08!

Hienoa Jennifer, sijoitus seitsemäs molemmillla radoilla! Aikas hyvin isoissa kisoissa, yli viiskyt koiraa minikolmosissa ja vain pari kertaa nyt alkukesästä yhdessä treenanneet. Jotkut vaan on niin hyvii, vai miten se nyt meni... ;)

Syy omaan hylkyputkeeni löytyy allekirjoittaneen korvien välistä, ei ne väkisin tule ne nollat... Nyt haetaan rentoutta ja sitä hauskuutta. Kovin lystiltä ei ole nämä viime kisat tuntuneet.

Kontakteilla ei Rissa ole tullut alas asti odottamaan nyt viimeiseen neljään kisaan. Hiissaa kyllä kontaktialueelle ja siitä itsensä iloisesti vapauttaa. Eli siitä nyt aloitetaan taas.

Unohdinkin mainita, että olen käynyt pariin otteeseen Savikon Sepon valmennuksessa. Seppo peräänkuulutti iloisuutta, selkeyttä ja perusasioiden prusteellista kertausta. Perjantaina ollaan menossa Oreniuksen oppiin, kuulemma on huippukoutsi sekin :)

Saturday, May 31, 2008

Ilostusta tähän alakuloon ;)


Kattokaa ny ton elukan ilmettä! Nauraakse?
(kuva: Fanni Häkkinen)

Unohdetaan ne yksilö-ässämmät...

Tähän asti tapahtunutta: Reilu kuukausi sitten kolme agi-nollaa puuttui SM-kriteereistä. Hollolasta 3x hyl, ihan ok ratoja kaikki, pieni herpaantuminen väärässä kohtaa ja väärä rata... Silloin pisti harmitukseksi, ajattelin jo luovuttaa, oikeesti oli kurja olo. Kotimatkalla soitin itsesäälin vallassa treenikavereille "mie en ala, mie annan ton ohjattavaksi jollekkin vähemmän surkeelle..." ja saattoi niitä kirosanojakin olla, kiitos henkisestä tuesta ;). Vuorokauden vatvomisen jälkeen terrieri-vereni kuohahti, periksi ei perkele anneta ja ilmosin vielä 2 rataa Santalahdessa, Espoon, Lappeenrannan ja stadikeimssin.

Santalahdessa perjantailta hylky, enees muista missä ja miksi. Sunnuntaina varsin jouhevaa rataa, ihan lopussa tuomariharjoittelijalta kyseenalainen kiellon näyttö putken "ohituksesta" ja tulokseksi vitonen (ja ihan oikeesti, mie en yleensä ikinä kyseenalaista tuomarin tekemiä päätöksiä, nyt olin kyllä himpusti eri mieltä).

Espoossa ekalta radalta mulla huolimaton mukaanotto kulmassa ja koira meni eri suuntaan kun allekirjoittanut: hyl. Toka rata oli ok, pari käännöstä meni pitkähköksi joten en pysäyttänyt kontakteille, kun oli tiukka ihanne aika. Jotenkin rämmittiin maaliin ja nollavoitto yllätyksekseni sieltä tuli! Ja tietty se 1/3 aginolla, vielä pientä toivoa?

Sunnuntaina Lappeenrannassa huippurataa kunnes jotenkin olinkin koiran edellä enkä linjannut riittävästi pituudelle, Rissa meni esteestä ohi, hammasta purren jatkoin iloisesti maaliin. Miten tyhmä ohjausvirhe minulta, TAAS!!! Ja melkein kamalampaa kuin hylky: Rissanen ei pysähtynyt eikä tullut alas asti kontakteilla! Riittikö muka se yksi vedätysrata Espoossa pilaamaan kaiken työn kontakteilla, help!

Eli vielä tänä aamuna oli tilanne tämä: 2 agirataa jäljellä ja 2 aginollaa pakko saada. Stadigamesissa ihan hyvät lämpät, lataus ehkä meni yli/aliyrittämisen puolelle. Oli miten oli, apukouluohjausta ja jalat kuin lyijyä, suoralla pussin jälkeen koira edellä pyörimässä suuntaa kysyen ja annoin sitten väärät koordinaatit. Hieno pieni valkoinen kyllä nsaitsisi laadukkaampaa kartanlukijaa... No, turha ruikuttaa. En ole ehtinyt treenaamaan riittävän monipuolisesti. Perhe, vaativa työ ja se perhanan koulukin vievät liikaa aikaa harrastamiselta ;) Tällä kaudella ei mun treenaamisessa ole ollut oikeanlaista suunnitelmallisuutta. Olen treenannut liian yksipuolisesti jotain tiettyä juttua (hinkkaamalla) ja kokonaisuus on kärsinyt (niin, silloin harvoin kun olen trenaamaan ehtinyt...). Nöyränä on nyt pakko todeta, että suohon meni tämän vuoden tavoitteet, mutta kyllä täältä vielä noustaan...!!

Sunday, May 04, 2008

Kouvola 4.5.08

Ekalta radalta nolo persjättö-kielto, koira jäi selän taakse, ohjaajalla asenne sen jälkeen taas ihan perseestä. Tulin pois sähläämästä. Toka rata jo ihan agilitya, olin myöhässä hyppyhässäkässä ja koira karkasi käsistä, siinä sitä pyöritin koiraa hypyn ympäri ärräpäitä nieleskellen= kielto, lisäksi tuli tokavika rima alas. Kontaktit olisvat voineet olla nopeammat, kehuin rauhassa. Vika rata hyppis, eikä ollut paineita(mulla noita hyppisnollia riittää ;)). Asenne oli riittävän tuju ja nollavoitto tuli! Hyvää teki mun romuttuneelle agility-itsetunnolle saada onnituminen pitkästä aikaa, meinasi jo alkaa huumori loppumaan...

Vielä puuttuu kolme agi-nollaa SM-kisapaikasta. Ens lauantaina Hollola, sitten Santalahti.

Anopin Eetu


Pian tulee vuosi, kun anopin Junnu-sheltti lähti samaa matkaa Tintin kanssa. Anopilla iski pieni koirakuume, shelttiä ei löytynyt vaan välimallinjätkä, islanninlammaskoira Eetu. Lauantaina koiraherra saapui, ihan kivanoloinen aikuinen peruskoira. Vähän maalainen,mutta ihan symppis kaveri mökille ja mummipuuhasteluun.

Kuulumisia

Taas hurja päivitysväli, se kuvannee mun agilitytuntoja. Kouvolan edelliset kisat maaliskuussa, tulokset hyl ja vitonen muistaakseni. Kaikki virheet kepeiltä. Se jurppi, siis se keppiongelma. Treeneissäkin alkoi Rissa tulemaan ties mistä välistä pois, ei hakenut helpostakaan kulmasta. Turhautti ja hermostutti ja senhän tietää miten Rissa otti siitä itseensä ja kepeillä junnasi pineistettuna entisestään. Asennekatsaus ohjaajalla, iloinen, paineeton nakkitreeni sai tilanteen lähemmäs normaalia. Ihme homma, kepit on olleet meillä bravuuri; on kestänyt ties minkä häiriön, itsenäisesti on tikannut nopeasti loppuun asti vuosikausia ja sitten yhenäkin taas piti aloittaa melkein alusta. Sitä se on elukoiden kanssa.

Ässäm-ryhmän treeneihin en ole ennättänyt taaskaan. Töitä ja opiskeluhommia on ollut riitävästi. Pariin otteeseen olen Marian kentälle päässyt (just niitä kepkepkeppejä ottamaan lähinnä). Pakko on ollut päivittää tavoitteita agilityssa. En pyty käyttämään niin paljon aikaa treenaamiseen kuin huipulle pääseminen edellyttäisi. Muutenkaan en ole niin urheilijamainen, kun Rissan ohjaajan kuuluisi olla. Keskityn tuohon henkiseen valmistautumiseen, oman kunnon kohottamiseen ja mukavaan ulkoiluun Iipon ja Rissan kanssa. Hinku treenaamaan on kova, on se meidän porukka niin hulvaton sakki :D!

Friday, March 21, 2008

Kotka 16.3.08

Ekaa kertaa olin kisoissa, missä oli järjestys kokoluokittain tiivistetty (ei se vanha mini, medi, maksi, vaan mini, mini, mini, medi, medi...). Kahteen ja puoleen tuntiin kolme virallista agility-rataa, aika tehokasta ajankäyttöä. Yllättävän hyvin jaksoi viimeisenkin radan, ei hapottanut, kun vaan jaksoi pysyä liikkeellä. Niistä radoista...

Mielikuvaharkkaa jo edellisestä päivästä, tyyni ja rentsi olo. Eka rata oli nykyagi-radaksi virtaava, mulla oli kovat odotukset. Rehvakkaasti rykäsin itseni liikkeelle unohtaen sen pienen valkoisen kisakaverin nauvomisen kokonaan. Rissa ei hae enää eteentulevia esteitä yhtä vihasesti kuin aiemmin, sitäkin pitäis muistaa ohjata... Kolmannella esteellä eka kielto, sitten olikin oikea anti-agilityn ilotulitus loppurata, hylky. Plussaa radalta: oma asenne oli huvittunut, enkä koiralle äksyillyt. Odotti lähdössä ja kontaktit alas aika nopeasti (nämä päti joka radalla!!).

Toka radalle lähdin taas hyvillä mielin, nollanneena, on sillä henkisen puolen keskittymisellä iso merkitys! Päätin viedä koiraa perusohjauksella saattaen. Ihan ok, nopea rata. Kamala jumitus-sylkkärini sai koiran arpomaan estettä kauan ja tästä kielto, aikaa kului tässä, silti oli aikamme alle ihanneajan pari sekkaa. Tulos vitska.

Vika rata ja jalat vielä ihan vetreät. Tuntui hyvältä koko ajan, vaikka kepeillä avokulma> koira oli jo menossa oikeaan väliin, mutta itse kiirehdin ja vedin koiran pois. Ihmeellisesti (ja mulle täysin epätyypillisesti) otin tosissani loppuradan, tarkasti ja täysiä. Aika kovaa mentiinkin: vaikka rauhassa korjasin kepit niin silti reilu viis sekkaa alle ihanneajan, tulos vitonen.

Tykkäsin tiiviistä kisarytmistä, samoilla lämpösillä mentiin kaikki kolme rataa. Kehnoksi koin, kun ei ollut omia kisakamuja sparraamassa.
Nollat antavat odottaa itseään, nyt oli jo lähellä, tosi lähellä...

Friday, March 14, 2008

KSSK:n möllikisat 13.3.08

Eilen illalla lähdin vähän yllättäen ja ihan viime tipassa mölliäisiin. Tavoitteena kisoissa oli rento ja virtaava suoritus. Mielikuvista sitä varmuutta ja pipppurisuutta yritin ammentaa... ;) Lämmittelyt meni nappiin, juoksu oli ihmeen irtonaista. Rissa oli vireessä, ennen starttia otin lähtötreeniä yhdell' hypyllä ja näppiintuloa namipalkalla. Rata meni jouhevasti, kontaktit ihan riittävän nopeasti on-offiin (vapautin nopeasti ilman ihmeellisempää kehua). Pitkän suoran jälkeen ei ollut virtaa ottaa kunnolla haltuun ja Rissa hyppäsi hypyn vika suuntaan. Ei harmittanut, sillä pitkästä aikaa tuntui tosi hyvältä olla radalla! Tavoite saavutettiin ja hyvillä mielillä sunnuntaina Kotkaan.

Thursday, March 06, 2008

Kyl myö viel tääl ollaa!

Päätin, etten tänne runoile ennenkuin saan kaikki työ- ja koulu-hommat oordinkiin. Ovat kesken vielä, silti pikaisesti kuulumisia:

#Trimmaus oli hyvä ja perusteellinen, voin Ellua suositella, multa saa Elinan yhteystiedot ;)
#Parsoneiden tehotreeneissä Purinalla, ehdittiin puuskuttaa ainoastaan Samun rata, ennekuin työmaa kutsui. Ei ollut mulla asenne kohdallaan, taas roiskin minne sattuu... Perkuleen piskitsi varasti puomilta KAKSI kertaa! Vähän taisin kirota. Samu sanoi, että mun kehonkieli antoi luvan, olin jäykkä ja käyttäydyin epäloogisesti. Voihan peppu, taasko alkaa nämä kontaktiongelmat? Rissa oli ihan kuuma, räksytti ja komensi, vinha peli.
#Päätin lopettaa pparsoneiden tehotreeniryhmässä. Välimatka ja ajanpuute syynä. Haikeat heipat teille armaat parson-immeiset, kisoissa nähdään!!
#Henkisen valmennuksen/urheilupsykologian maailmaan tutustuttu ja omat voimaharkat aloitettu ;)
#Ässäm-ryhmän treeneihin en ole päässyt töiden takia, harmittaa se!
#kisailmot laitettu kotkaan ja Kouvolaan

Monday, January 28, 2008

Parturiin




Ei parta pahoille kasva...? Tänään Rissa on menossa Elinalle trimmaukseen. Onkin jo kauhea turnukkaeläin tuo :)

Friday, January 25, 2008

Valssivamma?

Nyt sain katsottua huolella Affenanmaan radat videolta. Ne mun valssit, oli ne sitten puoli/kokonaisia, olivat kautta linjan ihan ala-arvoisia. Puoli valssilla on turha yrittää ottaa koiraa haltuun, jos liike tysää kaikkein kriittisimmässä paikassa ja akka jähmettyy osoittaen just sinne väärään suuntaan. Kerta toisensa jälkeen samaa virhettä, kamala oli katsoa. Turhauttaa, kun olen muka niitä treenannut vuosia, muttei minkäänlaista kehitystä parempaan suuntaan.

Tänään päivällä hallilla otettiin väärän pään putkea niillä muilla menetelmillä. Pari vuotta sittenhän ei mulla ollut vielä riittävää kontaktia Rissaan, nyt saattaa tilanne olla jo eri. Ja onhan mulla reittä mitä taputella ;). Otettiin tänään lentävällä lähdöllä hyppy, hyppy, vääränpäänputki. Ensin puolivalssilla: ekalla kertaa jäin just tyypillisesti kömöttämään, hyvin kilpailunomainen suoritus ;). Toka kerralla oppikirja ennakointi joten puolikkaalla onnistui. Ongelmana näissä valssiviritelmissä on aina väärä ajoitus ja vauhti tyssää täysin. Pakko kai se on uskoa, että vaikka tekniikkana toimii 100% niin meillä ei, koska olen kisoissa 100% myöhässä.

Muutaman kerran otin vain suunnan vahvasti sinne oikeaan päähän putkeä, ennakoiva "tässä" ennen tokaa hyppyä ja vielä sen jälkeen, koiranpuoleinen käsi lähellä kroppaa. Toimi hyvin, ei Rissa edes kysynyt. Liikehän sitä koiraa vie oikeaan suuntaan? Mutta entä sitten, kun koira 2 estettä edellä eikä kömö ohjaaja ehdi niitä ennakoivia tekemään? Tästä ei saa tehdä liian isoa mörköä, sanoi Nissinenkin. Pitää nyt muhittaa ajatusta, miettiä millä saisi vaikeissa kohdissa ohjaukseen varmuutta, sitä kautta rentoutta ja vähemmän niitä perhanan hylkyjä ;)

Sunday, January 20, 2008

Eckerö12.-13.1.08

4 rataa, 4 hylkyä... Mitä hyvää; kaikki kontaktit onnistuneesti on-offiin ja vielä aika nopeasti, itse liikuin ajoittain melko vikkelästi.
Ekalla radalla Rissa yllätti lähdössä mut täysin varastamalla! Sain pelastettua alun huutamalla ja huitomalla, rytmi ihan hukassa, nolo hyppy-vika-suuntaan-hylky ihan lopussa.
Toka agirata: toka rima tippui, syy vielä diagnostisoimatta. Lataus tippui riman lailla> vääränpään putkelle vein huolimattomasti, harmitti oma löysyys!
Kolmas rata oli hyppis. Huippumenoa puoleen väliin, jolloin mutkaputkelta en ottanutkaan Rissaa näppiin vaan juoksin vaan täysiä, ihme älyvamma! Rissa haki ilman ohjausta väärän hypyn, olipa taas tyhmä olo ohjaajalla...
Sunnuntaina kaikki kohdallaan, lämpät huolella ja koira vireessä. Mentiin kelpo rataa, nopeat on-offit ja mulla hyvä tsemppi. Vääränpään putkella TAAS vapautin puolivalssista liian aikaisin ja sinne se pienivalkoinen sujahti, väärään päähän. Hyvä mieli jäi kuitenkin.

Perusvirheet toistuivat koko ajan: jätin koiran selän taakse, en ollut vriittävän napakka haltuunotoissa, liike stoppasi väärässä kohdassa.

Kaiken kaikkiaan hauska reissu, kiitos matkaseuralle, ensi vuonna uudelleen! Dejööringenting, tak o adjöö!

Wednesday, January 02, 2008

Perustreeniä ja kaverilenkkejä

Minulla oli joulun pyhät ekaa kertaa vuosiin vapaat, joten oli aikaa ja energiaa tehdä pitkiä lenkkejä ystävien (Nisuminna&Jare, Maria&Puliantero) kanssa ja treenaamaankin ehdittiin pariin kertaan kera Nissisen, Pessanjennin sekä Puudelklubbenin. Marian kentällä mahtui tekemään kokonaan sen Samun viimekertaisen harkan. Mittasuhteet radalla taas ala Umppa, joten ihan samaa vääntöä ei saatu, sinne päin kuitenkin. Avokulmakeppitreeni lähettäen on nyt jäähyllä. Jos semmoista inhaa kisoissa on, pyrin menemään kepeille näppeineni. Jatkan taas treeniä, kun oma motivaatio on kohdallaan. Kontaktit olleet rennot ja suht nopeat, en ole ylimääräistä hinkannut ollenkaan.

Odotan Affenanmaan reissua innokkaammin kuin joulua, enää 9 päivää ;)

Onnea vuodelle 2008!

Uutta vuotta juhlimme rauhallisesti ihan kotosalla. Pari ystävää kävi syömässä alkuillasta, saunottiin ja ammuttiin pakolliset raketit. Iippomies sai iskältä hienot (pinkit!) Peltorit, (ensin tehtiin testi koe-eläin Rissalla, katso kuva yllä kärsivästä koirasta), hyvät olivat ne. Eipä lapsi eikä koira välittänyt paukkeesta muutenkaan, perheen aikuisjäseniä alkoi jo tauton jyske nyppimään.
Oikein hyvää Uutta Vuotta kaikille teille!!