Kouvola 25.3.07

Löytyi flow! Rentoa, silti napakkaa ohjaamista. Siimeksen rata oli virtaava. En edes yrittänyt valsseihin, takaaleikkaukset priimasti. Puomin kontakti 100% hieno, aalle ei pysähtynyt, aika alas tuli kuitenkin. Ihan lopussa Rissa lähti käsistä, huolimattomuusvirhe, putkelta olis pitänyt ottaa haltuun. Mulla jalat liikkui muttei ääntä irronnut lain ennenkuin oli jo liian myöhäistä. Hyvä fiilis kuitenkin, hylystä huolimatta ;)
Touho-pumiaisen kanssa kisasin pitkästä aikaa. Tilauksessa oli nolla, räkänollakin Jennille kelpaisi. Räkänolla sieltä sit irtosi ja sijoituttiin pronssille! Touhoa on kiva viedä, hän kun ei juuri improvisoi, tekee sen minkä pyytää. Haastavaa on se, ettei herra oikein irtoa, pitää saattaa. Aika täpärällä oli kiellot monta kertaa, mun mokia kaikki. Mutta: nolla on nolla on nolla, räkä-sellainenkin...

Vielä tuosta "väärän esteen varomisesta" kisatilanteessa: Jo rataantutustumisessa pitäisi enemmän keskittyä miettimään miten koiran saisi sujuvasti suorittamaan rataa (ja vielä sen tuomarin päättämässä järjestyksessä ;)). Ansapaikat on hyvä hoksata, muttei niihin saisi liikaa tuhlata energiaa. Varsinkin nykyään, kun koira on paremmin kuulolla, pitäisi vaan keskittyä viemään sitä jouhevasti. Liian helposti kisoissa minun ohjauksesta tulee nykivää ja jarruttelen ihan ihme paikoissa, sitten jään vielä enemmän jälkeen, revin, rääyn ja yritän jarrutella entisestään. Sitten tulee hylky ja paha mieli. Rissanen ansaitsee parempaa, tavoitteet Kouvolan kotikisoihin siis: Rohkeutta ja vauhtia lisää. Löydettävä FLOW ja ohjaamisen ilo :D

Kotkan kolme starttia...

...päättyivät kolmeen hylkyyn... Vasta lauatai-iltana pystyin parin viinilasin jälkeen videoinnin analysoimaan. Ei se ihan niin kamalalta näyttänyt kun miltä se tuntui. Riittävän kamalaa katsottavaa kuitenkin. Ja julkisesti olen kailottanut päätavoitteeksi arvokisat, ounou!

Ennen ekaa rataa oli (omasta mielestä) ihan kelpo lataus. Radalla kuitenkin taas ihme löysäilyä ja huitomista. Puomin ja Aan kontaktit meni juosten. Aan otin uudeleen kun oli jo hylky alla (koska just löysäilin väärässä kohtaa, todella tyhmä, ennakoitavissa ollut moka). Hyvää oli ainoastaan kepeille vienti ja osan rataa onnistuin ihan juoksemaankin.

Toka rata, alkoi olemaan ohjaajalla uskon puute omiin kykyihinsä. Väärä aika ja paikka saada massiivinen alemmuuskompleksikohtaus ;). Haastava kepeille vienti kostautui, keskityin varomaan VÄÄRÄÄ väärää estettä ja koira karkasi putkeen. Hyvää tällä radalla oli onnistunut puomin alastulo (aikalailla painostin verbaalisesti...) ja kahdesti onnistuimme välttämään lähimmän elikkäs väärän putken pään houkutuksen.

Vikan radan ohjasi Koskelaisen Iida. Hylky tuli, Rissa karkasi käsistä puomin kontaktilta ja se oli sitten siinä. Hyvin vauhdikasta menoa muuten, harmi, että kamerasta ehti akku loppua.

Skimba-Rissanen

Olosuhteiden pakosta osallistui Rissanen työmatkalle Kuopioon, Tahkolle. Ihan hauska reissu työreissuksi. Selvisimme koko tusina rinteestä ilman raajan murtumia, ainoastaa yksi aivotäräys ja pari ruhjevammaa. Tarkennan, itse en ollut suksilla rinteessä, ei ole mun laji. Huoltohommisssa kului aika rattoisasti. Ennätin jäälle hiihtämään pertsaa elikkäs perinteistä, hieno oli keli. Rissakin pääsi mukaan, pitää aloittaa peruskunto kausi jo.

Rokkikättä

24.2. oli jälleen Kokkonen meitä kouluttamassa. Rokkikäsi-systeemi alkaa aukeemaan jo tällaisella hitaammallekkin. Kaarrokset saa kuriin.
Koska Rissanen lähettyy kaukaa ja varmasti, niin olen sitä (varsinkin) putkeen sinkauttanut ja jäänyt odottelemaan "oikeaan" kohtaan radalla. Nyt Kokkonen messusi, että VIE JA HAE, VIE JA HAE! Lähettäminen on perusteltua ainoastaan jos se oikeasti nopeuttaa kokonaisaikaa. Todellisuudessahan näin ei usein ole, oma liike kun tyssää täysin "odotellessa", niin on vaikeaa rojauttaa tämä massa taas täpöllä liikkeelle. Ohjaus on nykivää, rytmi ei löydy. Perhana, taas se oli oikeassa!

Seuraava startti on ensi viikolla Kotkassa 3 starttia. Nyt jo käy kutina!