Saturday, May 31, 2008

Unohdetaan ne yksilö-ässämmät...

Tähän asti tapahtunutta: Reilu kuukausi sitten kolme agi-nollaa puuttui SM-kriteereistä. Hollolasta 3x hyl, ihan ok ratoja kaikki, pieni herpaantuminen väärässä kohtaa ja väärä rata... Silloin pisti harmitukseksi, ajattelin jo luovuttaa, oikeesti oli kurja olo. Kotimatkalla soitin itsesäälin vallassa treenikavereille "mie en ala, mie annan ton ohjattavaksi jollekkin vähemmän surkeelle..." ja saattoi niitä kirosanojakin olla, kiitos henkisestä tuesta ;). Vuorokauden vatvomisen jälkeen terrieri-vereni kuohahti, periksi ei perkele anneta ja ilmosin vielä 2 rataa Santalahdessa, Espoon, Lappeenrannan ja stadikeimssin.

Santalahdessa perjantailta hylky, enees muista missä ja miksi. Sunnuntaina varsin jouhevaa rataa, ihan lopussa tuomariharjoittelijalta kyseenalainen kiellon näyttö putken "ohituksesta" ja tulokseksi vitonen (ja ihan oikeesti, mie en yleensä ikinä kyseenalaista tuomarin tekemiä päätöksiä, nyt olin kyllä himpusti eri mieltä).

Espoossa ekalta radalta mulla huolimaton mukaanotto kulmassa ja koira meni eri suuntaan kun allekirjoittanut: hyl. Toka rata oli ok, pari käännöstä meni pitkähköksi joten en pysäyttänyt kontakteille, kun oli tiukka ihanne aika. Jotenkin rämmittiin maaliin ja nollavoitto yllätyksekseni sieltä tuli! Ja tietty se 1/3 aginolla, vielä pientä toivoa?

Sunnuntaina Lappeenrannassa huippurataa kunnes jotenkin olinkin koiran edellä enkä linjannut riittävästi pituudelle, Rissa meni esteestä ohi, hammasta purren jatkoin iloisesti maaliin. Miten tyhmä ohjausvirhe minulta, TAAS!!! Ja melkein kamalampaa kuin hylky: Rissanen ei pysähtynyt eikä tullut alas asti kontakteilla! Riittikö muka se yksi vedätysrata Espoossa pilaamaan kaiken työn kontakteilla, help!

Eli vielä tänä aamuna oli tilanne tämä: 2 agirataa jäljellä ja 2 aginollaa pakko saada. Stadigamesissa ihan hyvät lämpät, lataus ehkä meni yli/aliyrittämisen puolelle. Oli miten oli, apukouluohjausta ja jalat kuin lyijyä, suoralla pussin jälkeen koira edellä pyörimässä suuntaa kysyen ja annoin sitten väärät koordinaatit. Hieno pieni valkoinen kyllä nsaitsisi laadukkaampaa kartanlukijaa... No, turha ruikuttaa. En ole ehtinyt treenaamaan riittävän monipuolisesti. Perhe, vaativa työ ja se perhanan koulukin vievät liikaa aikaa harrastamiselta ;) Tällä kaudella ei mun treenaamisessa ole ollut oikeanlaista suunnitelmallisuutta. Olen treenannut liian yksipuolisesti jotain tiettyä juttua (hinkkaamalla) ja kokonaisuus on kärsinyt (niin, silloin harvoin kun olen trenaamaan ehtinyt...). Nöyränä on nyt pakko todeta, että suohon meni tämän vuoden tavoitteet, mutta kyllä täältä vielä noustaan...!!

No comments: