Hieno vuosi 2013

Teenpä miekin yhteenvedon vuodesta 2013.
Saimme talon valmiiksi ja muutimme huhtikuussa. Talo on vielä monesta paikkaa kesken, mutta tuntuu kodilta.
Poika on reipas ja ihana, aloitti koulun.
Mies on sama vanha.
Ystäviä ja sukua, tukiverkosto kunnossa :)!
Työ on ollut monipuolista, haastavaa ja mielenkiintoista.
Opinnot sujuvat aikataulussa ja varsinkin hypnoosiseminaareista olen oppinut paljon.


Ja sitten agilityvuosi 2013
Kilpailtu on aika paljon, 80 starttia,  lukemattomien hylkyjen seasta löytyy 30 nollatulosta, joista 18 voittoa, 8 hopeaa, 3 pronssia ja 1 ynnämuuta nolla. Tuloksista löytyy 7 tuplanollaa ja elämäni ensimmäinen triplanolla.  Nollaprosentti on 37,5% (sen saman vanhan miehen päässälaskun mukaan), eli aika karsea. Hylkyjen joukossa on ns tahallisia hylkyjä arviolta tusina (eräs karannut lähdöstä, puomilta, kepeiltä...). Mutta siinähän sitä tavoitetta ens vuodelle, nolla% nousuun!
Kilpaileminen on ollut tosi mielekästä ja koukuttavaa. Arvokisoissa emme pärjänneet, mutta kyl myö viel ehditään!

Treenattu on pitkin vuotta, välillä kiroillen, välillä nauraen.  Isot kiitokset tehokkaasta treeniseurasta Nissisen Sarille, Pessan tytöille, Marialle, Helille ja Tiialle. Ihania olette!

Tavoitteeksi ensi vuodelle asetan hyvän kisavireen säilymisen. Treeneihin toivon itselleni parempaa latausta ja enemmän yritystä. Mentaali- ja fysiikkatreeni jatkuu ja fysiikkapuolelle on jo lajin huippu PT katsottu ;). Tavoitteena on pärjätä isoissa kisoissa ja nauttia kaikesta matkan varrella.

Emmie ois sinne tyhmään unkariin halunnukkaa lähtee

Ei lisäpisteitä VAU:n kisoista. Viitasen radat ei ole olleet mun top10-suosikkilistalla, en oo älynnyt ansapaikkoja ja rytmi useimmiten hukassa. Nyt oli haastavat keppikulmat putkiansoilla joka radalla. Ryyni uskoi ihmeen hienosti joka kerta, keppitreeni tuottaa tulosta! Ekalla radalla mulla jäi haltuunotto päälle, kielto ja sit harmissani roiskin hylyn. Seuraavalla radalla en sit ohjannut koko ajan, Ryyni meni puomin ohi kun vaan juoksin... Vikalla radalla oli mahoton tsemppi, vedin keppien avokulman riskillä ja muutenkin annoin vaan mennä. Puomilla Ryyni tais kompastua (?) ja heitti ylösmenolla kyljen kautta kuperkeikkaa, ihmeen kaupalla pysyi esteellä mut aikaa tuhlaantui. Loppurata meni ihmetellessä, en tehnyt suunnittelemaani pakkovalssia ja lisää aikaa paloi. Keinu oli hidas myös. Meillä oli siis nolla nopeimmalla ajalla ihan viimeisimpiin koiriin asti. Lopulta Riina teki nollan puolisen sekkaa nopeammin kuin me ja jäätiin kakkosiksi. Kyllä korpesi, siis se nollavoitto ja puuttuvat 2 pistettä oli niin lähellä!

Nyt olen vaan kiitollinen, että koiralle ei käynyt mitään ja että viimein saatiin nolla Viitasen radalta ;).

 (Mut oisin mie oikeesti halunnu sinne Unkariin tositosi paljon).

Päivän opetus

Se on kuulkaas hyvä päivä sellainen, kun ihminen kokee ahaa-elämyksen ja suostuu oppimaan jotain uutta. Tämän päivän opetus tuli Viianmarjolta meidän euron popup-möllikisoissa. Aluksi en oikein osannut olla kiitollinen suorasta palautteesta, kun hiki, adrenaliini ja kiukku puski pintaan. Opetus oli lyhykäisyydessään se, että pitää olla reilu koiralle ja ohjata loppuun asti ja tosissaan helpoissakin paikoissa. Ja että jos natsina vaatii koiralta huippuosaamista radalla, niin ei saa itse olla veltto p***a. Tämä palaute osui oikeaan osoitteeseen ja vedin vikan radan raivolla ja tarkasti ja vaikka aiemmat rykäisyt tuntui jo häijysti jaloissa niin viimeiseen asti paukutettiin: voittonolla!

Ihana Joulu!

Vaikken tunnustaudukkaan minkään sortin jouluihmiseksi, on kyllä pakko hehkuttaa tätä joulua: ei stressiä, ei kiirettä, ihania herkkuja ja rakkaita ihmisiä. Seitsemänvuotias ihmistaimi osasi ottaa joulusta ilon irti, tollaisessa hetkessä elämisessä olisi mulla oppimista :).

Mulla on ollut työn täyteinen loppuvuosi ja aina en ole ehtinyt treenaamaan suunnitelmien mukaan. Vahvistettavaa on niin paljon. Nyt ollaan treenattu ihan rataakin eri teemoilla, Ryyni kulkee hyvin ja satunnaisista vireongelmista ollaan menty eteenpäin. Listalla mm.: ohjauksessa ne persjätöt ja valssit, haltuunotot ja kuljetukset. Aata on väännetty uusiksi, mietitty oikeaa vapautusajoitusta: treeneissä välillä vaadin 2on2off ja välillä juoksutan, treeneissä malttaa ihan ok kuunnella ja kisoissa en pysäytä enää (ellei virhettä alla). Puomia oon vahvistanu lätkällä (!)  tai sit avustaja on palkannut, ohijuoksuja ja sivuetäisyyttä. Samaa settiä kepeillä, avokulma aina vain hasardi... Onnistuminen kuitenkin jo 80% eli suunta on oikea?

Tämä on ollut hieno agilityvuosi Ryynin kanssa! Kisaamiseen on tullut rutiinia ja alan ehkä ymmärtämään tuon pienen pöljän mielen liikkeitä. Ryynin kanssa kisatessa mikään ei ole ikinä  satavarmaa ja onnistumisprosentti ei päätä huimaa. Mutta se fiilis, kun mennään ihan veitsen terällä ja kaikki meneekin nappiin... Oon ihan koukussa siihen flow-fiilikseen! Joskus on loistavan hylyn jälkeen ihan fiiliksissä ja välillä ei nollavoittokaan lämmitä, jos on itse kämmännyt jonkun kohdan. Ehkä yks tärkeimmistä jutuista on ollut oman mielen hallinta, aina en ole kisatilanteessa siinä onnistunut, mut useimmiten. Ja on omaan liikkumiseen tullut parannusta myös, siinä onkin ollut eniten huomauttamista ;). Kyykkytreenit jatkuu!

Dream big

Taas ollaan ehditty tekemään vaikka mitä!      
Waon karsinnat pikkuryyni voitti ja päästään alle 32 senttisten joukkueesen Italiaan toukokuussa! Upeinta on tässäkin ystävät: niin ihana porukka lähdössä kannustamaan että ihan itkettää! Samalla sakilla ja muutamalla normaali-ihmisellä lisättynä juhlimme valioituneita meidän firman koiria; onnea vielä Kitka, Ralli ja Kiho!

Mitäs muuta ollaan tehty kun palkkatöitä? No tusinan verran hylkyjä, pari supermiinusnollavoittoa,hopeaa, pronssia... Päätin kuitenkin ottaa loppukirin eo-rankingpisteet mielessä vielä loppuvuodesta. Mun matikkapää on tunnetusti kehno, mut voisko joku viisaampi avittaa mua ymmärtämään miten ne pisteet oikein lasketaan? Vai eikö ne ole vaan päivittyneet lopputuloksiin vai mitä? Kisaaminen tuntuu nyt niin hienolta, että pisteitä tai ei, pakko on päästä vielä tahkoamaan tän vuoden puolella Vaun kisat:). Ryyni on kyllä yllättänyt positiivisesti, laitan tarkempaa koostetta vielä tän vuoden puolella

Tavoitteet korkealla joten  minusta toi otsikko on melkein yhtä osuva kuin erään mun iisakkia fanittavan asiakkaan mulle tekemä kortti, jossa luki: Dream pig. No näin joulun alla menee tuokin :D