Ihana Joulu!

Vaikken tunnustaudukkaan minkään sortin jouluihmiseksi, on kyllä pakko hehkuttaa tätä joulua: ei stressiä, ei kiirettä, ihania herkkuja ja rakkaita ihmisiä. Seitsemänvuotias ihmistaimi osasi ottaa joulusta ilon irti, tollaisessa hetkessä elämisessä olisi mulla oppimista :).

Mulla on ollut työn täyteinen loppuvuosi ja aina en ole ehtinyt treenaamaan suunnitelmien mukaan. Vahvistettavaa on niin paljon. Nyt ollaan treenattu ihan rataakin eri teemoilla, Ryyni kulkee hyvin ja satunnaisista vireongelmista ollaan menty eteenpäin. Listalla mm.: ohjauksessa ne persjätöt ja valssit, haltuunotot ja kuljetukset. Aata on väännetty uusiksi, mietitty oikeaa vapautusajoitusta: treeneissä välillä vaadin 2on2off ja välillä juoksutan, treeneissä malttaa ihan ok kuunnella ja kisoissa en pysäytä enää (ellei virhettä alla). Puomia oon vahvistanu lätkällä (!)  tai sit avustaja on palkannut, ohijuoksuja ja sivuetäisyyttä. Samaa settiä kepeillä, avokulma aina vain hasardi... Onnistuminen kuitenkin jo 80% eli suunta on oikea?

Tämä on ollut hieno agilityvuosi Ryynin kanssa! Kisaamiseen on tullut rutiinia ja alan ehkä ymmärtämään tuon pienen pöljän mielen liikkeitä. Ryynin kanssa kisatessa mikään ei ole ikinä  satavarmaa ja onnistumisprosentti ei päätä huimaa. Mutta se fiilis, kun mennään ihan veitsen terällä ja kaikki meneekin nappiin... Oon ihan koukussa siihen flow-fiilikseen! Joskus on loistavan hylyn jälkeen ihan fiiliksissä ja välillä ei nollavoittokaan lämmitä, jos on itse kämmännyt jonkun kohdan. Ehkä yks tärkeimmistä jutuista on ollut oman mielen hallinta, aina en ole kisatilanteessa siinä onnistunut, mut useimmiten. Ja on omaan liikkumiseen tullut parannusta myös, siinä onkin ollut eniten huomauttamista ;). Kyykkytreenit jatkuu!