Kahjojen ninjojen treeneissä eivät oikein tavoitteet täyttyneet. Mulla oli päässä valmiina mielikuva napakasta ja onnistuneesta suorituksesta. Eipä ollut ei. Olin ihan liian tiukalla aikataululla (ja hermoilla) liikkeellä, väsynyt, keuhkot ei tunnu pelittävän ja jalat ei vaan liiku. Jenni kielsi selittelemästä aina huonon radan jälkeen. Asenteena toi on just hyvä, ei sitä kisoissakaan selitellä, että "niin niin mutku kato tuomari, kun mie oon vielä toipilas niin ei tosta saa kieltoa antaa!".
Puomi oli ihan pyllystä, himmas ja/tai loikki. Yhtään ei menekkään itsenäisesti jos jään taakse. Targetti ja avustaja käyttöön siis. Ärsyttävää kun meni hermo, varsinkin kun on oma vika, ei olla täppää-treeniä otettu aikoihin. Kepeiltä tuli pois jos sivuttaisliikettä.
Ihmeipana tuo meiän Iida! Tyyppi on lähössä viikon päästä PM-kisoihin ja kuitenkin suurimman osan treeniajasta käytti meitä muita tumpeloita neuvoen. Viikon päästä Tukholmaan. Shamppanjapullot jäihin, kohta poksahtaa!
No comments:
Post a Comment