Omat kisat kasvihuoneella. Sanna oli töissä ja mun piti aliuksi viedä Maisaparsonia, mutta eihän mulla jalat liiku tarpeeksi tiuhaan joten äänestimme Iidan sen ohjaajaksi. Meillä olikin Iidan kanssa The Ultimate Challenge: Parson vs. Parson. Miten niin ollaan kilpailuhenkisiä?
Eka rata oli hyppis, rataprofiili oli virtaava. Mulla oli hyvä lataus ja nollavoitto irtosi. Mikään huippurata se ei ollut, parissakin kohtaa Rissa valui käännöksissä kun jäin niin pahasti jälkeen suorilla. Omaa asenteeseen olen tyytyväinen, jalkatyöskentelyyn en. Iidalle ja Maisalle hieno hylky, ajassa oltais oltu helisemässä, kääk!
Toka rata oli edellisen kaltainen, juosta sai ja kovaa. Maisa ja Iida olivat paukuttaneet just ennen meidän starttia ihan hullun nopean nollan ja sitä lähdin tappamaan, asenne sen mukainen ;). Kepeillä takaaleikkaus ja tyhmä hihkasin kehun, jonka Rissa taisi ottaa vapautuksena(?), tuli puolesta välistä keppejä pois ja yksi rima tuli alas, taisin vedättää liikaa. Vein loppuun asti tosissani, puomilla sitten hiukka painostin kun keinu oli tultu liian iloisella pompulla... Hyvä fiilis tästäkin radasta!
Maisalle tuli eka nollavoitto kolmosissa!! The Ultimate Challenge päättyi tasapeliin 1-1!(Iida voitti Sopan kanssa tän radan medeissäkin, mutta mun ultimatechallenge-sääntökirjan mukaan siitä ei pidetä tai minen ala)
Eräs pieni mustavalkoinen mitattiin mediksi! Meni tosin kiertoon, mutta olis kyllä niin siistiä jos Railipien jäis mediksi <3
3 comments:
Hyvä työ!
Psst, ei se mustavalkoinen viel menny kiertoon eikä mihinkään, kun ei ole 18kk täysi. ;) Eli epävirallinen mittaus.
Ainiin, pieni on vielä niin nuori ;)
Onnittelut hyppiksen voitosta, olette kyllä taitavia:)
Ultimate Challenge jatkukoon Kotkassa.. Pitäisikö Rissanen nyppiä, että ei olisi tuulenvastusta;)
t. Sanna & Maisa
Post a Comment