Uuvuttava keli ja rata aika haastava. Ryyni oli kyllä hieno möllikoiranen! Otettiin hyppysparrausta kun ei malttanut taas kunnolla ponnistaa. Sparraus oli tuttua puuhaa eräiden mustavalkoisten ansiosta ;). Ryynillä en ole itse tehnyt (vaikka olis pitäny), onneksi nyt teki ammattilainen, kahdella toistolla toimi heti. Ryynänen kunnioitti rimaa ihan eri tavalla.
Plussaa treenissä:
+ Ryynillä motivaatio ok vaikka olikin kauhean kuuma, jaksoi repiä ja riekkua
+ takaaleikkaukset ok (kunhan muistin vahvistaa hyppy-käskyllä), poikkarit toimi joka kerta!! (vrt. Rissa joka ei vaan taivu poikkariin vaan aina hakee sen hypyn)
+ yhteistyö sujui kun mulla asenne vihdoin kohdallaan
+ pätkittäin tuntui tosi hyvältä!
Miinusta:
- no se mun asenne ei ollut alussa ihan kohdallaan...
- valssit valui ja persjätöt myöhässä (miten voi olla..?)
- kontakteilla alkoi vapauttamaan itseään mun liikkeestä, malttia vahvistettava! Molempien malttia!!
- oma kunto petti ihan totaalisesti; oksetti, ahdisti, jalat ei vaan pelannu enää yhtään lopussa, ei hyvä...
Oli kyllä kunnon hurmos kun saatiin tehtyä lopulta keinulle asti alkurata. On se Juha hemmetin taitava, sai piiskattua kyllä kaikki tehot irti, sopivassa suhteessa kannustusta ja kettuilua ;).
Keskiviikkona olis Kotkassa möllikisat ja hirveästi hotsittais lähteä Ryynin kanssa vahvistamaan kontakteja ja tekemään vierailla esteillä pitkää rataa. Juha sanoi, että mun pitää viedä Ryyniä samalla asenteella kuin Rissaa. Vaikeampia treeniratoja ja otettava käyttöön täydessä vauhdissa se mitä osataan. On mulla vielä paljon työsarkaa oman asenteen päivittämisessä, lähinnä oikean tsempin löytymisessä Ryynimakkaran kanssa.
No comments:
Post a Comment