Nissisen kanssa päivällä meinattiin Marian kentällä vetää oikein kunnon treenit. Kenttä olikin kovin liukas, joten keskityttiin parin esteen hinkkaamiseen jäättömällä kentän puolikkaalla. Keppien avokulmaharkka on tavallaan jumissa. Rissa hiffaa ainoastaan silloin, mitä siltä haluan, jos seison metrin puolentoista etäisyydellä kepeistä. Nyt jo olisin uskonut pystyväni etenemään kauemmas, mutta ei vaan onnaa. Pitää varmaan malttaa ja odottaa parsontreenejä joulukuun puolivälissä kysyäkseni lisäneuvoja Samulta.
Puomia otin nopealla vapautuksella, namipalkka kädestä n. joka 4. kerta. Nopeat on-offit, hyvähyvä! Vain kerran neitikoiranen vapautti itsensä kehusta, toistoja n.15 eli ei hullumpaa, varsinkin kun oli ne pikavapautukset käytössä.
Esteen takaa kierrätystä eri etäisyyksistä. Mulle alkaa hahmottumaan, mihin kannattaa ottaa kiintopiste ja juoksulinja. Kun saan Rissan ymmärtämään ajoissa mitä siltä odotan, niin sehän tekee työtä käskettyä. Ideana pitää linjat tiukkana kierrättäessäkin, aika namusti kääntyi!! Taas huomasin aiemmin käyttäneeni ihan turhaan lähes pelkästään voimakasta suullista käskytystä keskittymättä niin siihen näyttämiseen...
Treeniauko teki terää, ohjaajalla ja koiralla oli asenne kohdallaan.
Nyt Iippolainen puoltoista v. istuu kuin tatti potalla kun tulee pikkukakkonen. Aika söpöä, samalla kuopsuttaa paljaalla varpaalla vieressä könöttävää koiraa. Ihmeellisen sopuisaa menoa ollut heillä tänään, välillä aika kovakouraisesti Iiro leipoo Rissaa. Iirolta jos kysyy, mitä koira sanoo, niin vastaus on GGGRRRRrrrrr!
No comments:
Post a Comment