Friday, September 02, 2011

Agikotkien möllikisat 2.9.11 ja psyykkauspaasausta...

Ryynin kanssa tavoitteena siis hakea omia, toimivia kisarutiineja. Tyypilliseen tapaan olin himpun verran myöhässä saapuessani kispaikalle, se jo mulle rutiiniksi laskettakoon. Molemmilla radoilla oli hyvää lähtö, kontaktit ja kepit, kovaakin tais Ryyni keskimäärin edetä. Kieltoja tuli molemmilta radoilta ihan perushypyiltä. Ryyni ei hae linjasta poikkeavia hyppyjä (eikä kisatilanteessa hyppyjä muutenkaan..?) ja mie en niitä älyä tarpeeksi näyttää. Treeneissä ei ole ongelma näyttäytynyt yhtä pahana, ongelma siis minun selvitettävä pääni sisällä. Perusohjaukseen huomiota, Ryynille pitää näyttää joka este (vielä). Muutenkin ohajus oli haparoivaa, multa puuttui tarvittava draivi. Jännä juttu muuten, nyt kun olen systemaattisesti tehnyt mielikuvaharkkaa "haastavista" osioista(lähtö, kontaktit, kepit) niin ne toimii tällä hetkellä tosi hyvin molemilla elukoilla kisoissa. Ihan pertsaperusohjaus ei ole juurikaan tavoitekuvaksi piirtynyt, jotenkin haastavaa saada jäsenneltyä edes mitä käydä työstämään.

Olen jonkin verran testannut omassa henkisessä valmentautumisessa teorioita alkaneista terapiaopinnoista. Meillä oli aiheena sosiaalisen oppimisen teorioissa pystyvyyden tunteen vahvistaminen. Siinä kehitetään taitoja vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. Kasvatetaan hallinnan tunnetta; tunnetta, että oikeasti pystyy vaikuttamaan omaan toimintaansa. Tekemäni harjoitteet on tosi simppeleitä, mutta tuntuvat toimivan (ja jo pelkkä tunne muutoksesta parempaan suuntaan saa aikaan positiivisen sysäyksen kehityksessä..!).

Ihan pähkinänkuoressa PYSTYVYYDEN TUNTEEN VAHVISTAMINEN:

OMAKOHTAISUUS- Kysymysten kautta tehdään näkyväksi aikaisemmat omat kokemukset ja suoritukset

Sijaiskokemuksien kartoittaminen käy varsinkin agilityyn! Tässä tavoitteena siis MALLI/VERTAISOPPIMINEN "act as if".

Sanallinen vaikuttaminen,kannustaminen, TSEMPPAUS (ja tässä hurjan tärkeää se muiden ihmisten pos. tai neg. vaikutus varsinkin kisatilanteessa!)

Ja sitten siitä vaan tulkitsemaan fysiologista tilaa ja omia tunnereaktioita ja niiden vaikutusta toisiinsa...



No comments: