Iiro on ihan kelpo kepo. 1v ja äsken ihan oikeesti KOMENSI Rissaa väistämään! Huvittava tilanne, Rissa katto minua, että onks tota pätkää polkumopon kyydissä muka uskottava. Ja minä siihen että uskottava on, ihmislajia kun hän kuitenkin seitsemänkymmenenseitsemän sentin mittaisena edustaa. Meillä ei lapsi saa kiusata koiraa eikä koira lasta. Nyt alkaa Iiron hellyydenosoitukset olemaan turhan rajuja. Rissa tietää paikkansa, älyää poistua tilanteesta, vain pari kertaa on jäänyt murisemaan. Omassa punkassa se saa olla kepon lähentelyiltä rauhassa. Toistaiseksi mennyt yllättävän hyvin heidän yhteiselo.
Tänä aamuna unilämpöisenä köllöttelivät poika ja koira kylkikyljessä. Iiro tarjosi kohteliaasti tuttiaan, Rissa yhtä kohteliaasti siitä kieltäytyi. Jatkoivat yhteistuumin köllöttelyä. Onko tämä niitä onnen pieniä pipanoita?
No comments:
Post a Comment