Olen perheessämme ainoa koiraihminen, joten koirilla on aika tiukka tupakuri. Ne asuu yöt ja meidän poissaollessa kodinhoitohuoneessa ja sinne ne passitetaan jos meno yltyy liian villiksi. Yhdestä käskystä pitää tulla luo tai poistua ja koira väistää aina ihmistä. Ei saa räksyttää, kerjätä, vinkua, tulla sohvalle, makuuhuoneisiin, yleensäkkään olla häiriöksi.
Itsekkin olen jo niin tottunut, etten osaisi koirien kanssa toisin elää. Koirien tietäessään paikkansa, ne ovat tasapainoisia ja niiden kanssa on miellyttävä elää ja liikkua.
Ryyni on ollut/on Rissaan verrattuna aika haastava pentu. Se ääntelisi mielellään, varsinkin kiihtyessään. Hyvin rasittavaa ja hyvin vaikea kitkeä pois. Nyt hyvällä mallilla, turha ulina jäänyt kokonaan pois ja räksytyksen saa käskystä loppumaan. Ryyni jahtaa kaikkea liikkuvaa perhosista juokseviin lapsiin. Toisaalta kiva kun on niin selkeän saalisviettinen, arkeen kyllä asettaa haasteita... Ryyni on tavattoman utelias ja tunkee itseään joka paikkaan ja haluaisi moikata kaikki koirat ja ihmiset, kun elämä on niin ihanaa ;)Hyvä koira se on ja siitä vielä tulee ihan huippu, vaatii vaan pirusti töitä ja tulppaamista!
No comments:
Post a Comment